sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Yllätyspaisti

Vappu on sitä mieltä, että yllätykset ovat parhaita, kun ne tipahtavat taivaalta. Ainakaan neiti suurmetsästäjätär ei suostu paljastamaan, että millään muilla keinoin olisi saanut haltuunsa seuraavan paistin.


Tuutäti kehui kovasti selkä tyytyväisyydestä kaarella tepastelevaa kissaa, mutta kiikutti sitten räkätin raadon roskiin ennen kuin Vappu ehti sitä enempää kynimään. Eipä auta nuhdellakaan, kun toinen on itsestään niin kovin ylpeä. Onnekseen nämä vipeltäjät asuvat kokonaan toisella puolella pihaa metsästäjättären langan ulottumattomissa.


7 kommenttia:

Mamma N kirjoitti...

Aikamoista taituruutta! Tipupaisti hihnassa?

Heidi kirjoitti...

Paavon tai Harmin mökistä pyydystetty hiiripaisti ei kyllä vedä mitenkään vertoja tälle! :)

Myrsky ja Minna kirjoitti...

Oho. Melkoinen taidonnäyte. Aplodit Vapulle!

Elina kirjoitti...

Muhkea ja herkullisen näköinen (!) paisti :)

ella kirjoitti...

Naukulan Mamma: Aivan oikein. Eivät Vappu ja Lyyti muuten ulkoilekaan kuin kytkettynä. Valjaslenkkeily on kova sana, mutta tavallisimmin neidit viipottavat juoksulangassa.

Heidi: Noh, pyytäjälleen jokainen paisti on varmasti ylpeyden aihe. Etenkin näin rajatuissa oloissa, kun saalista ei kuitenkaan jatkuvaan osu kohdalle.

Myrsky: Neito pokkaa suosionosoitukset kainona. Onhan noita tipahdellut paisteja taivaalta ennenkin ja isompiakin ;)

Elina: Räkättipaisti olisi varmaan hyvinkin voinut maistua tätikissoille!

Viivi kirjoitti...

Hmm... olenko aistivinani pienoista epäluuloa toisen saalistuskykyjä kohtaan? Mutta hienosti on tipupaistit opetettu putoilemaan!!!! Kade! Meillä ne jää aina sinne lasin toiselle puolelle...

ella kirjoitti...

Viivi: Jos Vapusta on kyse, ei kansalaisjaosto ihmettele mitään! Metsästäjätär on kyllä todistanut taitonsa useaan otteeseen rajatusta ulkoilustaan huolimatta...