Viiksember: Yksittäiskappale

 Saisiko tästä sulka- tai siis viiksikynän? 

Kuten varmasti muissakin kissatalouksissa, valtakunnassakin tavataan aina silloin tällöin pudonneita kissanviiksiä. Kansalaiset eivät koskaan malta nakata niitä roskiin ihmettelemättä ensin. Viiksi on luja, mutta silti hieno.

Taipuisa ja liki näkymättömän ohut viiksen kärki.

Tällä kertaa irtoviiksi tuli jopa mitatuksi Movemberin kunniaksi: Kymmenen senttiä. Itse viiksetär ei näytä menetyksestään huolimatta kaljuuntuneen.

Unohdetut viikset

On viiksityynyistä pitkinä ja glamorööseinä kurottelevia varsinaisia viiksiä, kulmakarvoja eli otsaviiksiä, luonteikkaita leuka- ja poskiviiksiä. Mutta entäpä ranneviikset?

Ne pidetään visusti piilossa. Tiivis istuma-asento kätkee etujalkojen sirot tuntokarvat.

Etujalkojen salaviikset: 3 kpl, ranteen vaaleanpunaisesta suuntamerkistä peukalonmitan vasemmalle.

Teknisesti ottaen käsiviiksien korrekti nimi saattaa olla myös kyynärviiksi, mutta mitään kainalokarvoja ne eivät missään nimessä ole.

Viiksi-itsetunto koetuksella

Kissojen movember on startannut loistokkaasti ympäri blogosfäärin ja toinen toistaan pörheämpiä viiksiä tulee vastaan joka suunnalta. Mustavalkoiselle neitikissalle tämä on aiheuttanut tiettyjä ulkonäköpaineita.

"Jos roikutan päätä tälleen sohvalta, niin vetäskö painovoima mun viiksiä pitemmiks?"

 "No ents, jos painan ne tähän sohvaa vasten, niin tulisko kiharat?"

"Hei harakka, onks sul kreppirautaa lainata?!"

Huijaamaan ei sentään vielä ole alennuttu, ja kansalainen on ankarasti peruuttanut kaikki Unna Tuutikin varaamat ajat viiksien pidennyksiin.