Tänään koitti pula-aika. Aamupalaksi nautittiin vielä rauhallisesti Mjau-tölkin viime rippeet, mutta sitten: tragedia! Kaapissa ei ollutkaan enää uutta tölkkiä. Elämän yltäkylläisyys oli vakavasti uhattuna usean tunnin ajan ennen kuin kansalaiset selvisivät kauppaan valtakunnan muonavarantoja kartuttamaan. Kelvotonta hidastelua, kommentoi tuntien piinasta pahiten kärsinyt Unna Tuutikki Penninraha.
maanantai 30. elokuuta 2010
lauantai 28. elokuuta 2010
Maistiaisia sadosta
Kuka tunnistaa kuvan kasvin? Kissanminttuhan se siinä. Perennana käytetty kasvi on meillä melko mitättömän näköinen, sillä siemenien idättely meni hieman pipariksi, eikä noin sadasta siemenestä itänyt kuin kolme. Kissanmintun ei kuitenkaan pitäisi olla vaikeasti idätettävä ja toiset ovat siinä onnistuneetkin. Kolmesta itäneestä kaksi kuoli, mutta onneksi kissanminttua saa lisättyä helposti pistokkaasta: senkuin tökkää katkaistun pätkän kosteaan multaan ja toivoo parasta.
Lehtien tuoksu on ihmisnenäänkin melkoisen voimakas ja murskattuna se voimistuu entisestään. Kuivattamista en ole vielä kokeillut, mutta nipsimäni lehden vaikuttivat tehokkailta ainakin tuoreeltaan. Tuoreet lehdet ovat hyvin pehmeitä ja mehukkaita, joten ne varmaankin kutistuisivat aika tavalla kuivattaessa.
Vanhoista teepaidoista sidottuun solmuleluun hierottuina jo pari lehteä toimi mainiosti ja aiheutti kissassa onnellista mussuttelua, kierähtelyä ja kimputusta. Tuore kissanminttu värjää pinnat vihreiksi, joten kannattaa katsoa, mihin sitä tulee hanganneeksi. Kuvan lelussa näkyvät vihreät läikät ovat kissanminttutahroja tummemmat läikät puolestaan tyytyväisen kissan kuolaa.
torstai 26. elokuuta 2010
Tuutunen
Lempinimi Tuutunen viittaa vahvasti nukkumiseen, sillä jo arkana pikku tilliäisenä kisu tiesi kuinka rentoudutaan: ei piilossa, vaan avoimessa maastossa; ei suojatulla kerällä, vaan maha rohkeasti yleisöön päin. Tällöin ihastelun suuri määrä on taattu ja ihailijoilla valtava paine pitää näppinsä erossa hurmaavasta valkeasta pörrömassusta.
Myöhemmin ja etenkin helteisen heinäkuun aikana Tuutti on siirtynyt haastavampiin nukkuma-asentoihin, joihin usein liittyy voimistelullinen vartalon kierto. Nykyisin etu- ja takapää eivät välttämättä ole samaa mieltä siitä, kummassa suunnassa on rennompaa. Onneksi kissan taipuisa ruumis mahdollistaa moiset taiteelliset erimielisyydet:
Kuten useimmat kissat, joskus Unnakin nukahtaa kesken pesupuuhien. Tällöin uni-ilmeet ovat vähemmän viisaita. Tuutunen elementissään, tutimassa.
Tätikissoihin nähden Tuutusen erikoisominaisuutena on runsas unennäkö. Lyyti-täti ei ole koskaan hötkyillyt nukkuessaan ja Vapunkin näkyvä unennäkö rajoittui pentuaikaan. Tuutilla kuitenki häntä heiluu, tassut ja viikset vipattavat ja suu mussuttaa, vaikka pikkukatti on umpiunessa. Unitutinat tosin johtavat ainakin tässä valtakunnassa helposti unihäiriöihin, kun ihailijalauma kameroineen alkaa pörrätä ympärillä ja lässyttää häiritsevästi "töpölle kitulle". Videomateriaali ei ole parhaasta päästä, mutta vienoa vipattelua tarttui nauhallekin.
Myöhemmin ja etenkin helteisen heinäkuun aikana Tuutti on siirtynyt haastavampiin nukkuma-asentoihin, joihin usein liittyy voimistelullinen vartalon kierto. Nykyisin etu- ja takapää eivät välttämättä ole samaa mieltä siitä, kummassa suunnassa on rennompaa. Onneksi kissan taipuisa ruumis mahdollistaa moiset taiteelliset erimielisyydet:
Kuten useimmat kissat, joskus Unnakin nukahtaa kesken pesupuuhien. Tällöin uni-ilmeet ovat vähemmän viisaita. Tuutunen elementissään, tutimassa.
Tätikissoihin nähden Tuutusen erikoisominaisuutena on runsas unennäkö. Lyyti-täti ei ole koskaan hötkyillyt nukkuessaan ja Vapunkin näkyvä unennäkö rajoittui pentuaikaan. Tuutilla kuitenki häntä heiluu, tassut ja viikset vipattavat ja suu mussuttaa, vaikka pikkukatti on umpiunessa. Unitutinat tosin johtavat ainakin tässä valtakunnassa helposti unihäiriöihin, kun ihailijalauma kameroineen alkaa pörrätä ympärillä ja lässyttää häiritsevästi "töpölle kitulle". Videomateriaali ei ole parhaasta päästä, mutta vienoa vipattelua tarttui nauhallekin.
maanantai 23. elokuuta 2010
Päähän lyönnin piirimestari
Hepulihetkinä Unna Tuutikki järjestää usein hivenen yksipuolisia päähänlyöntikisoja Ikea-hiiren kanssa. Yleisön pyynnöstä seuraa videonäytös kisojen kulusta rottinkiareenalla. Huomatkaa, kuinka jalomielisesti Tuutti välillä lyö oman päänsä kattoon, jotta Ikea-hiiri saisi tasoitusta.
Voipunut mestari areenalla. Letkeästä köllötyksestä päätellen rottinkikoju on yllättävästi sisäpuolelta tilavampi kuin ulkoapäin saattaa arvatakaan.
Voipunut mestari areenalla. Letkeästä köllötyksestä päätellen rottinkikoju on yllättävästi sisäpuolelta tilavampi kuin ulkoapäin saattaa arvatakaan.
lauantai 21. elokuuta 2010
Komisariota kaivataan
Hoi, komisario Mäykynen! On tapahtunut kauheita. Valtakunnassa nukuttiin rauhaisasti, tai ainakin typerät kansalaiset nukkuivat, vaikka olohuoneessa tapahtui. Jokin raakalaismainen hirmuotus ryösti ja raateli auki pelipalkinnoiksi ostettujen ankkasuikaleiden pussin ja söi palkinnot suihinsa! Tragediaa todistamaan joutunut asianomistaja U.T. Penninraha suojautui linnaansa ja koetti urheasti pitää tunkeilijan loitolla tykin avulla, mutta laukaukset eivät riittäneet tainnuttamaan ahneesti aterioivaa monsteria.
Rosmo on onnekseen mitä ilmeisimmin osannut lukea "do not eat" -tekstin ja vain kiusallaan näykännyt hapenpoistajapussukkaa. Nyt kaivattaisiin salapoliisia, sillä johtolankoja on tämän lisäksi varsin niukasti. Liekö kyseessä sama nerokas ja salaperäinen bandiitti, joka taannoin hämmensi Mäykysen henkilökuntaa pehmoleluja lennättämällä?
Rosmo on onnekseen mitä ilmeisimmin osannut lukea "do not eat" -tekstin ja vain kiusallaan näykännyt hapenpoistajapussukkaa. Nyt kaivattaisiin salapoliisia, sillä johtolankoja on tämän lisäksi varsin niukasti. Liekö kyseessä sama nerokas ja salaperäinen bandiitti, joka taannoin hämmensi Mäykysen henkilökuntaa pehmoleluja lennättämällä?
perjantai 20. elokuuta 2010
Tatuointi
Kissojen tatuoinnit kuuluvat olevan muotia naapurissa. Aiemmin törmätessäni olen luullut noita kuvia tietokoneella käsitellyiksi. Huolestuttavaa, etteivät omistajat koe lemmikkiensä olevan yksilöllisiä ja erityisiä ilman tatuointeja. Käy mielessä, eikö moisen erikoisuuden tavoittelun kohteeksi kelpaisi eloton esine tai oma nahka tuntevan lemmikin sijaan. Ehkä nämä ihmiset ajattelevat eläimiään enemmän statusta kohottavana omaisuutena kuin tovereina?
Saarnasta huolimatta tatuoitu merirosvo-look kiehtoo Unna Tuutikkiakin. Neulojen kanssa ei silti tarvitse kikkailla, sillä kissaa koristaa jo muuan syntymälahjaksi saatu, liikkeiden mukana muuttuva klassinen kuvio. Seuraavaa kuvaa on käsitelty Paintilla:
Saarnasta huolimatta tatuoitu merirosvo-look kiehtoo Unna Tuutikkiakin. Neulojen kanssa ei silti tarvitse kikkailla, sillä kissaa koristaa jo muuan syntymälahjaksi saatu, liikkeiden mukana muuttuva klassinen kuvio. Seuraavaa kuvaa on käsitelty Paintilla:
keskiviikko 18. elokuuta 2010
Alennusmyynti
Sunnuntaina oli alennusmyynti Unnan suosikkikaupassa: K-kaupan lihaosastolla! Possun munuainen ei tosin ollut yksinään herkkua, mutta naudan maksan kanssa sitäkin saattoi syödä. Maistelueriä lukuunottamatta aletuotteet menivät pakkaseen, mutta styroksirasiaa sentään sai vähän rassata.
Video ylpeästä naudanmaksapaketin saalistajasta:
Video ylpeästä naudanmaksapaketin saalistajasta:
maanantai 16. elokuuta 2010
Suomalainen halpakopio
Zooplussasta bongattu aktivointilelu kopioitiin pirkanmaalaisessa hikipajassa (sisälämpötila 28 astetta, ilmankosteus 57%) hämmästyttävällä tarkkuudella. Kenkälaatikon, kertakäyttömukien ja deodoranttikuulien lisäksi aktivointilootan valmistukseen tarvittiin liimaa, nitojaa ja mattoveistä. Laatikon sisälle laitettiin paino, jota tosin näin innokkaalla pelaajalla olisi saanut olla enemmänkin.
Oikea peli näyttäisi olevan vaikeusasteeltaan superhelppo. Halpakopiokaan ei ollut sen vaikeampi varsinaiselta "peliosuudeltaan" (= läpsitään pallot menemään herkkujen tieltä), mutta itse herkkuihin tassuiksi tai hampaiksi pääseminen olikin huikea "mental challenge" jo pelkkien tekovikojen ansiosta. Kolot olivat mukinpohjallisia pienempiä ja herkut karkasivat reunojen alle. Jossain vaiheessa Tuutusen oli luovuttava sivistyneestä lähestymistavastaan ja siirryttävä laatikon suoranaiseen teurastukseen palkkiot saadakseen.
Perditan jengin HC-lelut vaikuttavat oikeasti haastavilta (ja toimivilta) ja ovat ikävä kyllä sen hintaisiakin. Monimutkaisempia leluja on varmasti vieläkin hankalampi jäljentää kotioloissa ilman kummempia puusepän taitoja ja välineitä. Ehdotuksia neppailupelin parantamiseksi otetaan vastaan. Ehdotus "kokonaisia silakoita palkinnoksi" on jo kuultu.
Oikea peli näyttäisi olevan vaikeusasteeltaan superhelppo. Halpakopiokaan ei ollut sen vaikeampi varsinaiselta "peliosuudeltaan" (= läpsitään pallot menemään herkkujen tieltä), mutta itse herkkuihin tassuiksi tai hampaiksi pääseminen olikin huikea "mental challenge" jo pelkkien tekovikojen ansiosta. Kolot olivat mukinpohjallisia pienempiä ja herkut karkasivat reunojen alle. Jossain vaiheessa Tuutusen oli luovuttava sivistyneestä lähestymistavastaan ja siirryttävä laatikon suoranaiseen teurastukseen palkkiot saadakseen.
Perditan jengin HC-lelut vaikuttavat oikeasti haastavilta (ja toimivilta) ja ovat ikävä kyllä sen hintaisiakin. Monimutkaisempia leluja on varmasti vieläkin hankalampi jäljentää kotioloissa ilman kummempia puusepän taitoja ja välineitä. Ehdotuksia neppailupelin parantamiseksi otetaan vastaan. Ehdotus "kokonaisia silakoita palkinnoksi" on jo kuultu.
lauantai 14. elokuuta 2010
Mystillisiä tapahtumia
Jopa kaikkien rakastamalla Unna Tuutikki Penninrahalla on arkkivihollinen. Se on punainen, hajuton ja mauton. Samainen pirulainen tuntuu vaivaavan myös monia muita kissoja. Keväällä se pysyi pitkään poissa, mutta helteiden ja valoisien öiden myötä punainen paholainen on alkanut ilmestyä lähes joka ilta.
Kerrassaan merkillistä. Eikä moisen kilpajuoksun jälkeen jaksa lainkaan hoitaa yövartijan tehtäviä! Ei, vaikka mieli tekisikin kertoa kansalle, että "Kello 2:30, kaikki hyvin!" "Kello 2:31, kaikki hyvin!" "Kello 2:32, kaikki hyvin!!"
Kuivakalatarjoilun määrä on Tuutin mielestä huolestuttavassa laskussa. Kalan toivossa Unna käykin ahkerasti kokemassa verkkoja. Saalista on tullut toistaiseksi laihanpuoleisesti, ja verkotkin ovat kerta kerralta pienemmät. Perin outoa.
Kerrassaan merkillistä. Eikä moisen kilpajuoksun jälkeen jaksa lainkaan hoitaa yövartijan tehtäviä! Ei, vaikka mieli tekisikin kertoa kansalle, että "Kello 2:30, kaikki hyvin!" "Kello 2:31, kaikki hyvin!" "Kello 2:32, kaikki hyvin!!"
Kuivakalatarjoilun määrä on Tuutin mielestä huolestuttavassa laskussa. Kalan toivossa Unna käykin ahkerasti kokemassa verkkoja. Saalista on tullut toistaiseksi laihanpuoleisesti, ja verkotkin ovat kerta kerralta pienemmät. Perin outoa.
torstai 12. elokuuta 2010
Onnin blogin 1-vuotisarpajaiset
Onni-kissan Onnellista elämää -blogissa on 1-vuotisarpajaiset. Tuutusen basaarikin osallistuu, ja palkintona on kuulemman jotain ihan superii eli kyllä kannattaa muidenkin!
Höpöheinähiiri
Kissanminttutölkissä pyöräytetty fleecehiiri on aina yhtä mukava löytö. Väittävät, että kissoille voi tulla hallusinaatioita kissanmintusta. Ei uskoisi:
tiistai 10. elokuuta 2010
Esteetikko
Kuukausi takaperin Lidlin tarjouksesta kipaistu kissanmaja on noussut suosioon hitaasti. Alkuun maja sai olla kissanminttukäsittelystä ja namin heittelystä huolimatta liki koskematta olohuoneen koristeena, ja Tuutti kävi siellä korkeintaan kääntymässä raksun hakumatkalla.
Eräänä kauniina päivänä majasta otettiin pois pehmuste, koska tyynystä törrötti valtava, valkoinen pesulappu. Lappu leikattiin pois, mutta pehmuste sai jäädä ulkopuolelle, sillä maja alkoi kelvata miltei välittömästi plyysi-ihmeen kaikottua.
Tyhjänä maja oli jo melko hyvä, mutta ei silti erityisen vetovoimainen. Mutta voih! Eräänä vielä aiempaakin kauniimpana päivänä saapui paketti, jossa oli kuplamuovin korvikkeena paperista verkkoa. Verkko on aiemminkin miellyttänyt Unnaa, joten sitä laitettiin kokeeksi majaan. Yhtäaikaisen silppuamisen ja kellimisen ilo ei voi olla suurempi.
Eräänä kauniina päivänä majasta otettiin pois pehmuste, koska tyynystä törrötti valtava, valkoinen pesulappu. Lappu leikattiin pois, mutta pehmuste sai jäädä ulkopuolelle, sillä maja alkoi kelvata miltei välittömästi plyysi-ihmeen kaikottua.
Tyhjänä maja oli jo melko hyvä, mutta ei silti erityisen vetovoimainen. Mutta voih! Eräänä vielä aiempaakin kauniimpana päivänä saapui paketti, jossa oli kuplamuovin korvikkeena paperista verkkoa. Verkko on aiemminkin miellyttänyt Unnaa, joten sitä laitettiin kokeeksi majaan. Yhtäaikaisen silppuamisen ja kellimisen ilo ei voi olla suurempi.
"Hus paparazzi! Etkö näe, että nautiskelen sisustamisesta?"
Edit. Paketin tilannut kansalainen onki tietoonsa, että paperiverkko kelpaa muillekin!
sunnuntai 8. elokuuta 2010
torstai 5. elokuuta 2010
Ruoveden Half-Curl
Tällainen rotueläin lepuutteli eilen kiipeilypuussa. Onhan sen oltava jotain rotua, kun eihän tavallisella maatiaisella voi olla tuollaiset korvat! Kissaliiton sivuilta katsoin, ja American Curlilla on samalla tavalla korvat kippuralla. Täytyyhän tämän olla ainakin puoli American Curl!
Eipä näkynyt kissaa haittaavan, vaikka kesken pesun yllättänyt unikohtaus jättikin korvan nurin päin. Rotukissaisuus oli kuitenkin ohimenevä tila, sillä pian Tuutti jo puisteli itsensä ennalleen. Ei ehtinyt Fife tunnustaa ruoveden half-curlia omaksi rodukseen... Tosin tietty kirurginen toimenpide lienee tehnyt tästä yksilöstä jo muutenkin hieman heikon ehdokkaan rodun kantaäidiksi.
tiistai 3. elokuuta 2010
Tunne naapurisi -projekti
Taannoinen kylpyhuoneessa viihtyminen ei johtunutkaan pelkästä pesun tarpeesta, sillä tänään puhtoinen kissa vietti kolmisen tuntia viemärilorinoita analysoiden. Valvonta tapahtui pääasiassa pyyhkeellä maaten, mitä nyt jännittävimpiä kohtia varten oli lähestyttävä viemäriä. Tuutti tietääkin nyt varmasti, mitä kukin naapuri on eilen syönyt tai juonut, minkä lisäksi myös tiskivuorot ja suihkussa käynnit on tarkoin kartoitettu.
Naapurien veden käyttötutkimuksen ohella myös oman kylpyhuoneen suihkusta karanneet vesinorot kiinnostivat. Noroliikenteenvalvoja Tuutunen pysäytti tomerasti tassullaan väärällä vuorolla viemäriin yrittävät vesilirut.
Naapurien veden käyttötutkimuksen ohella myös oman kylpyhuoneen suihkusta karanneet vesinorot kiinnostivat. Noroliikenteenvalvoja Tuutunen pysäytti tomerasti tassullaan väärällä vuorolla viemäriin yrittävät vesilirut.
maanantai 2. elokuuta 2010
Pyyhekidutus
Eilen oli hirveä päivä. Kissaraukalle oli annettu niin pahaa ruokaa, että maha oli kerrassaan sekaisin. Koeta siinä sitten asioida hiekkalaatikolla asiallisesti, kun suoletkin huutavat inhosta.
*Tämä kappale on hienotunteisesti sensuroitu*
Tietämätön kansa luuli tilanteen jo olevan ohi, mutta kissa sen kuin istui sitkeästi kylpyhuoneessa tuijottaen syyttävästi viemäriä ja selkä tiukasti seinää vasten parkkeerattuna. Viimein välähti, että viisas neiti Penninraha oli hakeutunut pesutiloihin, koska turkki oli yhä vastenmielisen tahmainen.
Itse pesu sujui ongelmitta: vaahdottaminen kävi hieronnasta ja hammasmukilla sai kaataa kissanlämpöistä vettä turkille niin paljon kuin tarvitsi. Unna jopa puski ja kiehnäsi jaloissa, vaikka puolet kissasta tippui vettä. Kuivaaminen oli taas kauheaa. Pyyhettä oli paettava ja kuivata sai vain välittömästi turkista valuvan vesimäärän. Loput turkista Tuutti kuivasi omatoimisesti, joten meillä ryitään karvapalloja taas pian.
*Tämä kappale on hienotunteisesti sensuroitu*
Tietämätön kansa luuli tilanteen jo olevan ohi, mutta kissa sen kuin istui sitkeästi kylpyhuoneessa tuijottaen syyttävästi viemäriä ja selkä tiukasti seinää vasten parkkeerattuna. Viimein välähti, että viisas neiti Penninraha oli hakeutunut pesutiloihin, koska turkki oli yhä vastenmielisen tahmainen.
Itse pesu sujui ongelmitta: vaahdottaminen kävi hieronnasta ja hammasmukilla sai kaataa kissanlämpöistä vettä turkille niin paljon kuin tarvitsi. Unna jopa puski ja kiehnäsi jaloissa, vaikka puolet kissasta tippui vettä. Kuivaaminen oli taas kauheaa. Pyyhettä oli paettava ja kuivata sai vain välittömästi turkista valuvan vesimäärän. Loput turkista Tuutti kuivasi omatoimisesti, joten meillä ryitään karvapalloja taas pian.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)