Muutamia mieleisiä

Tuutusen basaaria on jälleen muistettu blogihaastein ja tunnustuksin. Kissamaista menoa -blogissa tuumattiin basaarin ilahduttavan kerta toisensa jälkeen, minkä vuoksi tunnustuksen saaminen oli Unnasta kansalaisineen erityisen mieluista. Kiitos!

Saaripalstan Saila puolestaan aktivoi Unnaa paljastamaan kuvin kahdeksan lempiasiaansa nokkelalla yhdistelmähaasteellaan. Seuraavat kuvat summaavat Tuutin mieliasioita varsin yleisellä tasolla.

1. Pahvilaatikot.

 2. Tuoksut.

3. Oikeaoppinen yhdistelmä masutuuletusta ja -rapsutusta.

4. Oma tila.

5. Seuranpito.

6. Kaverit.

 7. Raakatarjoilu.

8. Kansalaisten yllättäminen.

Kiitos myös Saaripalstalle tästä haasteesta. Kahdeksan mieliasian kuvahaaste lähtee eteenpäin Narulle ja Sakulle.

Kiinnostava kuori

Unna Tuutikki kohtasi keittiön lattialla mysteerin. Joku oli jättänyt paikalle kiinni taitellun suodatinpussin, jonka läpi kuitenkin tuntui tuoksuna epäilemättä salaiseksi luokiteltua informaatiota sisällöstä.

Tuoksu kertoi selvästi, että kuori oli tarkoitettu juuri kissaneidin avattavaksi. Aamupalasta oli jo vierähtänyt aikaa, joten kuoren salat oli selvitettävä oitis.

Litteähkön kuoren poimiminen lattialta kävi yllättävän helposti.

Torahammas haukkaa.

Uuden tilanteen kartoitus ja pussin auki askartelu kestivät hetken, vaikkei suodatinpussi tietenkään tarjonnut todellista vastusta tehokkaalle käpälätyölle ja pitkälle hioutuneelle, monenlaisiin kohteisiin soveltuvalle "revi ja ravista"-tekniikalle.

Ruoka rullaa kuoresta määrätietoisen käsittelyn seurauksena.

N'ikon - Koska olet niin karvainen

Valtakunnassa on uusi valokuvausväline, jossa on erillinen kuvaustila lemmikeille. Unna ei kuitenkaan suostunut ryhtymään paparazziksi, joten kansalaiset myöntyivät uskomaan, että se onkin suunniteltu viiksikarvantarkkoja fanikuvia varten.

Nyt tarkkana!

Kielioppia

 Tietokoneella. Adessiivi.

Tänään otettu kuva sai kansalaiset pohtimaan, oliko Tuutunen sittenkään aiemmin matkalla Internettiin vai oliko ennemminkin kyse jonkinlaisesta konkreettisesta tavasta päntätä suomen kielioppia. Aiemmassa postauksessa siis opiskeltiin illatiivia menemällä tietokoneeseen. Kansalaiset eivät ole aiemmin havainneet kissassa kiinnostusta sijamuotoihin, mutta mikäli Unnan opinnot etenevät järjestyksessä, on seuraavana vuorossa ablatiivi. Vai menikö se jo, kun kissa hyppäsi pois tietokoneelta?

Tiedon valtatie

Tuuttia epäilyttää vähän, kuinka kansalaiset pärjäävät Internetissä. Käynti tiedon valtatielle on kuitenkin toistaiseksi hieman hakusessa.

"Onks tää se Internetin liittymä?"

Yllätyskatsaus

Tahtoo ruohoa, eikä lunta.

Pieni mustavalkoinen viimanvihaaja luikahti parvekkeelle lumesta piittamatta. Paheksuu neiti toki laajamittaisia lumiesiintymiäkin, sillä nehän ovat kylmiä. Parvekkeen ohuen ohutta lumikerrosta oli kuitenkin nuuskittava, vaikkei sen yli voinutkaan prinsessakäpälin kävellä.

Vilpoisa basaari.

Tosiasiassahan neiti Penninraha oli tietenkin katsastamassa tuoretta basaarin paikkaa, mutta totesi tarjolla olevan teltan hieman liian hyvin jäähdytetyksi ja tehokkaasti ilmastoiduksi. Basaari ei siis jatka säännöllistä toimintaa parvekeoloissa.

Kainaloinen

Kainaloiset, felis axilla, ovat ihmistä pienempiä pörröisiä ulkoloisia, jotka etsiytyvät mielellään ihmisen kainalon ja kyljen väliselle alueelle. Alueellisista samankaltaisuuksista huolimatta kylkiäiset ovat kokonaan oma lajinsa, johon kainaloisia ei pidä sekoittaman. Alueelle päästyään kainaloiset usein keriytyvät palloksi ja päästävät intensiivistä hurisevaa ääntä. Hurinan syytä ei tunneta, mutta sen epäillään toimivan merkkinä isäntäeläimelle siihen kiinnittyneestä kainaloisesta.

 Tämä kainaloinen suosii vasenta puolta jättäen oikean käden vapaaksi blogin kirjoittamista varten.

Kainaloisilla on todettu olevan rauhoittavia ja mielihyvää lisääviä vaikutuksia isäntäeläimiinsä, joten merkkiäänen kuullessaan ne ymmärtävät pysyä paikallaan eivätkä karkoita kainaloista äkillisillä liikkeillä. Eräitä kainaloisten luontaisia vihollisia ovat äkkiliikkeet ja aivastukset. Kainaloiset eivät ole ihmiselle vaarallisia, mutta saattavat hetkellisesti tehdä toimintakyvyttömäksi suosimansa kainalon puoleisen käden.Tässä kainaloinen on immobilisoinut vasemman käden tukemalla siihen leukansa.

Kissamaailman Fabio

Posti toi Unna Tuutikille sydämin koristetun kuoren. Ei tokikaan hirven tai porsaan sydämin, mutta hyväntahtoisena Unna olettaa ilman muuta tämän merkityksen vain kadonneen käännöksessä. Kuoresta paljastui aito fanikuva Unna-neidin suosikkikalenteripojasta Ransusta, joka onkin oikea kissamaailman Fabio. Saaripalstan kommenteista päätellen pöyheällä herraskissalla piisaa ihailijoita erikseen joka viikselle ja vielä varvaskarvallekin. Kuva tullaan asianmukaisesti asentamaan valtakunnan almanakkaan, jotta komeutta ei puuttuisi ainoaltakaan kuulta.

Suukotan varpaitanne oi urhoista komein!

Väsynyt, mutta kotona

 Tervetuliaismalja.

Unna Tuutikki Penninraha kansalaisineen palasi jouluvierailultaan hiukkaa ennen vuorokauden vaihtumista. Kissaneiti oli paluusta tohkeissaan, vaikkakin asiaankuuluvasti hämillään tätikissojen puuttumisesta. Toinen kansalaisista oli onneksi palannut kotiin jo muutamia päiviä aiemmin, minkä ansiosta neiti Penninraha sai pikaisesti eteensä virkistävän tervetuliaismaljan. Sen jälkeen kelpasi Tuutusen asettua aloilleen ja luoda tyytyväinen silmäys hallintoalueilleen.

Innosta pinkkinä.

Loistavaa uuttavuotta!

Tätikissojen säkenöivän juhlapuun katveesta Unna Tuutikki toivottaa mitä onnellisinta ja loistokkainta uuttavuotta kaikille lukijoille!