Neiti Kevät

Kansalaisen mielestä Tuutin värimaailma on aina sopinut kevääseen. Kuviontikin on kuin pälvet lumisella pellolla. Edustettuina ovat myös kevätmuodin pastellisävyt: Silmät kalpean vihreinä ja hennon vaaleanpunainen nenä. Tai ehkä kansalainen vain herkeää joka kevät hupsuksi, kun valtakuntaan viimein saadaan valoa liki valokuvaukseen riittäviä määriä. Onneksi toiset keskittyvät olennaiseen ja ymmärtävät, että mustavalkoinen on värityksenä funktionaalinen, ei runollinen.

"Tseh, tseh harakka! Tuu tänne!" Tuutunen testaa naamioväriään hämäyksessä.

Joululahja tätikissoilta ylhäältä alas

Ylin taso on tuttu jo edellisestä tonttuilusta.

 Kuten jo jouluisesta tontunpieksämispostauksesta oli huomattavissa, Tuutusella on jälleen puu. Armaat tätikissat olivat ilmaisseet kansalaisilleen huolensa Tuutusen valtakunnan puuttomuuden puolesta ja laupeuttaan lahjoittivat omastaan. Niinpä jälkeen vähäisen insinöörinnän: kattoon asti käy Tuutusen tie! Uusi puu vaikuttaa entistä vakaammalta ja Tuutti puuhunsa kovin tyytyväiseltä.

Matkalla ylös on hyvä pysähtyä välitasolle mäiskimään alas ylimmälle tasolle pesiytyneet hiiret ja tontut.

Alimman oleilutason suosion syyt eivät liene kenellekään epäselviä.

Jopa pöntössä on piipahdeltu houkuttelematta, vaikkei se ihan suosikkipaikka olekaan.

Violetinmustaa? Ei kiitos.

Tuutusen basaarissa pelleiltiin virtuaaliset hiusvärikokeilut mahdollistavalla Color Genius -ohjelmalla. Ilmeisesti Lorealilla ei ole kuultu muodikkaasta kaksivärisestä tyylistä, sillä lähtötilanteen väriksi saattoi valita vain yhden. Blondia ei siis neiti Penninrahasta saanut, sillä luonnollisuuden nimissä pohjaväriksi valittiin musta. Alkuperäisen värin perusteella hiusvärisuosituksia jakeleva ohjelma tyrkyttikin siis sitkeästi erilaisia tummanruskeita ja mustia, jotka totuuden nimissä näyttivät kaikki enemmän tai vähemmän... noh... mustilta.

Muutama muutos alkuvalintoihin ja Unna pääsi kokeilemaan myös ultratrendikästä violetinmustaa:

Virtuaalivärjäyksen perusteella Neiti Penninrahan oma sävy taitaa kuitenkin olla se kaikista kaunein, kiiltävin ja helppohoitoisin. Luonnollisuudesta ja sopivuudesta ei tarvinne erikseen mainitakaan.

Kuvankaappaukset ovat peräisin Color Genius -ohjelmasta. Käsi ylös, kuinka moni katseli kuvia isoina ja koetti sitten sulkea ne kuvassa olevasta "sulje x"-kohdasta Bloggerin oman raksin sijaan?

Edit. Postauksen kommentointi suljettu ainakin väliaikaisesti roskapostin vuoksi.

Mene kotiisi, tonttu!

 "Hei siellä alhaalla, loppiainen oli ajat sitten!"

Unna Tuutikki ei voi sietää puuhunsa pesiytyneitä joulutonttuja. Eikö mokomilla ole jo lomat alkaneet? Mitä ne täällä enää kurkkivat? Peri kiltti Tuutunen ei tahdo pukin tuhmien kissojen listalle, mutta joku raja se on kyttäämiselläkin. Työnarkomaanitontut on patisteltava lomille siinä missä muutkin.

"Jos et tällä siunaaman sekunnilla häviä niin..."

LÄPS! (video)

"Ja takaisin ei parane yrittääkään ennen 1. adventtia!"

Hyvää ystävänpäivää!

Vaikka Tuutusen basaari on ollut vaiti, emme ole unohtaneet teitä.

Ette saa luulla sellaista!

Unna Tuutikki tietää, että blogiystäviä olisi parempi muistaa säännöllisin päivityksin ja kommentein, eikä havahtua vasta ystävänpäivän aamuna valokuvia ottamaan. Kiintymyksensä osoituksena Unna lähettää pusuja lukijoilleen kansalaisnäppien kautta!

Pus <3

Kirityt kuulumiset

Vaikkei Tuutusen basaarissa kunnostauduttu joulupäivitysten, -toivotusten tai minkään muunkaan suhteen otettiin uusi vuosi vastaan tätilässä rennosti ja puhtain turkein. Seuraa poimintoja Tuutusen tätilän matkalta.

Uudenvuodenvastaanotto tätilän lakanoissa.

Kansalainen arvioi, ettei kissan turkin tulisi olla rasvainen kuin lampaalla, jolloin Lyyti-parka joutui kylpylähoitojen kohteeksi. Kuten tunnettua, on Lyyti kuitenkin verraten hyväluontoinen ja lyhytmuistinen, eikä kantanut pesutoimista kaunaa hetkeäkään.

Turkki puhtaana oli myös mukava valvoa Tuutädin höyryäviä lihapatoja.

Laserilla kypsennettyä lihaa.

Jouluista tätilän matkaa voidaan luonnehtia tänä vuonna olosuhteiltaan hämmästyttävän rauhalliseksi ja oikein miellyttäväksi. Tuutti vietti aikaa pääasiassa muualla kuin sohvan alla, vaikka hakeutuikin yhä päiväunilleen kenkäkaappiin ja päiväpeiton alle, mutta minkäs suosikeilleen voi. Kissatädit käyttäytyivät vierastaan kohtaan pääosin ystävällisesti ja uteliaasti, vaikka Unna-neiti itse vanhasta muistista ärhentelikin Lyytille. Karvat eivät kuitenkaan pöllynneet ja Unna rentoutui olemaan kuin kotonaan.

Pesemättömät kissaneidit todistelemassa itsepuhdistuvuuttaan.

Kritiikki: Varpunen jouluaamuna

Tuutusen basaari on valmistellut kuvakritiikin koskien jouluista klassikkolaulua Varpunen jouluaamuna. Unna Tuutikki Penninrahan ja kunnianarvoisten tätikissojen muodostaman asiantuntijaraadin keskeinen väite on, ettei varpunen jouluaamuna riitä mihinkään. Väitteen havainnollistamiseksi raati julkaisee Tuutusen basaarissa kuvatutkielman seuraten Tuutusta joulun eri ajankohtina laulun nimen asettamissa puitteissa.

 Tuutunen jouluaattona: "Kinkkuu!"

Jouluaamuna: "..."

Jouluiltana: "Kink-kuu!"

Tapaninpäivänä: "Kink-mflplp..."

Johtopäätöksessä myönnetään, että mikäli laulu huomioidaan kokonaistaideteoksena, sen kissanruokinnallinen sanoma ei ole läheskään yhtä voimakas, eivätkä tässä esitetyt väitteet välttämättä päde. Asiantuntijaraati kuitenkin toivoo, ettei jouluruokintaa jätetty missään vain yhden varpusen varaan.

Kuvasarja on lavastettu. Kissoja tahi luonnonlintuja ei pidetty nälässä tahi muuten vahingoitettu kuvausten aikana. Tuutusen basaari sanoutuu irti myös asiantuntijaraadin ruokasuosituksista sekä puoltavista mielipiteistä varpusten ja suolaisten sikajalosteiden käytöstä kissojen ensisijaisina ravinnonlähteinä.