Saanko esitellä: Nenä-Erkki!
Siima sidottiin huiskan varteen ja jahti saattoi alkaa. Koska Unna Tuutikki kuuluu tyypiltään ryntäys-(pomppu)-ja-piiloon -metsästäjiin, on kuvamateriaali järjestään luokatonta.
Hyvä tarkennus taustalla olevaan kärryyn.
Kiehunnan laimetessa Unna malttaa koppailla Erkkiä vielä makuultaan.
Loppuun vielä poseeraus saaliin kanssa. Kyllä näillä käpälillä kelpaa.
Hankalinta Nenä-Erkissä on muistaa nostaa suikero siimoineen taistelutassujen ulottumattomiin leikkien päätyttyä, sillä valtakuntaan ei toivota ainuttakaan siimansyöntiepisodia. Piiloon Erkki ei kuitenkaan pääse, sillä viiksiantennien on nähty luotaavan Nenä-Erkin sijaintia kirjahyllystä huolestuttavalla tarkkuudella.
Tutkalla.
16 kommenttia:
Unnan sulokkaita metsästysliikkeitä on ilo katsella, vaikka kamera ei vauhdissa pysyisikään.
Mutta noi vikan kuvan viikset! Ne kertovat kyllä Nenä-Erkin tulevasta kohtalosta kaiken !
Havaintoihin pohjautuen emme suosittele eläkesäästämistä Nenä-Erkille tai hänen seuraajilleen. Heidän kohtalonsa on ns. sinetöity siitä lähtien, kun heidän pakkauksensa sinetti murretaan.
Nyt meidän matoset on saavuttaneet ennennäkemättömän julkisuuden! Huippua! Nenä-Erkki on tosi osuva nimi. :) Me ei vaan muistettu mainita, että se siima ei kestä mitään resuamista eli kannattaa katkaista se roskiin heti ennenkuin se menee poikki ja kissan massuun. Tilalle turvallisempi naru. :p
Nenä-Erkin kohtalo ja eläkesäästöt :-DDD
No kyllä on upeaa kokovartalotyöskentelyä! Täytyy näyttää Ransulle, hän vetelee juuri sikeitä, arvatenkin unelmoiden Unna-neitokaisen samettikäpälien mäiskeestä saaliiseen.
Mimmi ja Alfred: Kiitos vinkistä! Eri hyviä lieroja nämä Erkit. Narunvaihto voisikin olla mielenrauhan kannalta hyödyllinen muokkaus, vaikka siiman varassa Nenä-Erkki hilluukin koreasti kuin itsekseen. Kelvannee silti tukevammassakin narussa tarjoiltuna :)
Saila: Leikkisaalis ja unisaalis vaikuttavatkin tällä hetkellä olevan parasta pyydettävää Unnalle. Ei tule vatsanpuruja :) Rapsutuksia hurrrmuri-Ransulle!
Ai Unnakin on saanut oman matosen! Nenä-Erkki näyttää söpöltä mutta ei tosiaankaan pitkäikäiseltä, jos saalistusintoa voi suoraan mitata viiksien törötysasteella. Mutta no, kuolemaanhan Erkki-rukka on teille tullutkin, vai mitä? :'D
Nenä-Erkki ja sen sukulaisethan voisivat osallistua arvon U. Tuutikin lempivärin kartoitukseen..? ;D
Elli: Useita! Keskiverto Nenä-Erkin elämä tulee olemaan lyhyt, mutta hauska, vaikkei ehkä Erkille itselleen... Tarkimmat korvat ovat kuulleet Nenä-Erkin kiljuvan loikkiessaan "I live, I die, I live again... Witness me!"
Kaisun: Toistaiseksi kaikkien Nenä-Erkkien suosio on ollut yhtäläinen, testissä ovat olleet pinkki ja vihreä suikero, odottamassa ovat vielä oranssi ja keltainen. Jäämme odottamaan jännityksellä, sillä Unnan puolesta valittu varustevärihän on valtakunnassa keltainen.
Violetti Nenä-Erkki otettiin tätikissojen valtakunnassa viimein käyttöön ja ohjeiden mukaisesti sidottiin vahvempaan "naruun", sulkapallomailan jänteeseen - kyllä kestää nyhtämisen! Hämäryyden vuoksi kunnollisia kuvia ei saatu, mutta Lyytin viikset olivat vähintään yhtä töröllään kuin mitä Unnan tuossa viimeisessä kuvassa.
Tuutäti: Oivallista, että Nenä-Erkki innostaa myös tätikissoja urheilusuorituksiin. Valtakunnan valo-olosuhteet tuntien luotan asiantuntijalausuntoonne viiksipörheydestä, vaikka epäilemättä blogin lukijat arvostaisivat myös kuvamateriaalia.
Mikäli Nenä-Erkin aneeminen ruumiinrakenne antaa myöten, mutta kissoissa olisi vielä virtaa, täydennyksiä saa edelleen ainakin täkäläisistä Tigereista.
Nenä-Erkki vaikuttaa ensiluokkaiselta saaliilta kissoille. Viiksi-indikaattori ei petä!
Friede ja Figo: Nenä-Erkki on hyvin sopiva uhri toistuvasti murhattavaksi tai vähintään löylytettäväksi. Täkäläisestä pinkistä Erkistä on ehtinyt tulla jo silmäpuoli kaiken saalistuksen tiimellyksessä.
Varmuudeksi kysyn onko Unna vielä ok ?
Seurannut häntä vuosia koska pidän kissoista mutten voi itse pitää:(
(ymmärrän miljoona syytä miksi ei ole päivitetty eikä syyt kuulu minulle)
Nimetön: Ei hätiä, Unna pörisee yhä keskuudessamme :) Sama juttu tulee itsellekin mieleen, kun huomaa, ettei blogikaveri ole päivittänyt aikoihin. Näitähän joskus ystävistä pörröisimpien kanssa sattuu.
Unnalla on todettu mittavat ja monipuoliset ruoka- ja ympäristöallergiat, mutta siedätyshoito oli liian rankkaa pikku herkkikselle. Nyt koetetaan pärjäillä oireita lievittävillä hoitokeinoilla, joiden kanssa elämänlaatu vaikuttaa toistaiseksi pysyvän mallillaan, vaikka tulevaisuus onkin epävarma. En halua keskustella asiasta enempää.
Toisaalta on ikävä blogiyhteisöä ja tekee välillä mieli päivittää, mutta samaan aikaan harmittaa kaikki kissahommat niin vietävästi. Mukavaa, että ymmärrät, kuten varmasti muutkin ihanat Unnan blogin lukijat <3
Edellinen Nimetön viiskymppinen setämies kiittää tiedosta! En siis poista kirjanmerkkiäni ja toivon jotta Unnakin joskus palaa karanteenista kuvien ja tarinoiden kera....
Nimetön: Katsotaan, jos tulee jotain mukavaa keksittyä :3
Lähetä kommentti