Tietämätön saattaa pohtia, onko kuvassa roska tai onko kissaneiti viimein sortunut viiksilisäkkeisiin? Tosiasiassa kyseessä on hiljainen oodi tarujen jättiläishämähäkin, Lukitarin, voittajalle. Kerkeäkäpäläiselle kaunottarelle, joka teki lopun kahdeksanjalkaisen hirviön terrorista valtakunnan salin lattialla.
Mitä siitä, jos yksi kahdeksasta jalasta jää roikkumaan suupielestä? Ei se sankarittaren sädekehää himmennä.
Valtakunnan aikakirjoihin merkittäköön, että lukkien pahanmakuisuutta on luonnontieteen oppaissa vahvasti liioiteltu.
18 kommenttia:
Ylimääräinen viiksisäie pukee neitiä erinomaisesti!
RANSU
Kiitti Ransu <3 Sitä itekin, et ei myyrä poskessa miestä pahenna, päinvastoin!
Terkuin Unna Tuutikki
Lukit on ihan syötäviä nekin! Oot kyllä nätti Unna! - Max
Max: Kiitti ja todellaki! Lukit sätkii hassusti et ne on silleen aktivoivaa ruokaa. Tykkään kans ampiaisista.
Terkuin Unna Tuutikki
Ampparit voi olla vaarallisii, mutta lukit ei. Naminami, hyviä herkkuhetkiä vaan kauniille neidolle!
Joo, ei ne oo pahanmakuisia. Ihan menetteleviä ovat. Minä en ole kyllä koskaan tehnyt niistä viiksilisäkkeitä itselleni! ~Friede
Veikeä viiksilisäke :)
Me ei olla pitkään aikaan saatuaan hämiksiä saaliiksi, kärpäsiä vaan.
Mä en oo koskaan saanu tollasta lukkia kiinni. Oliko hyvää? Tai no, johan se näkyy ilmeestä ja viiksilisäkkeestäki, että oli. :D
-Pena
Ana: Nii, mut ampiainen on rapsakka ja surisee! Lukki ei tarjoo mitään mun korva-aistille! Eikä oo kummosta purutuntumaa, kerta unohin ton yhen jalankin syömättä. Niitä ei oo kyl ihan äsken ollu... Mut kiitti kannustuksesta, syön jatkossakin kaikki ihmehiihtäjät nurkista.
Terkuin Unna Tuutikki
Friede: Ei mullakaan oo ennen ollu, mut tiiänpähän jatkossa jos tulee vaikka viiksikato et mistä saa korvikeviiksen!
Terkuin Unna Tuutikki
Sofia & Olga: Koipi roikkui huulesta varsin pitkään.
Pena: Erittäin jännää ainakin käpälöinnin määrästä päätellen. Lukkia piti pamputtaa kerran jos toisenkin, sillä mokomahan viskasi jo heti kärkeen yhden jalkansa lattialle hämäykseksi ja jatkoi itse seitsemällä sätkien eteenpäin. Syöntivaiheessa makupalaa piti pudotella toistuvasti, joten lukin hienommat makuvivahteet vaativat selvästi makustelemista.
Lukki sai kuulla kunniansa. Ja nyt on neiti Penninrahan luomuproteiininsaanti taattu. Ainakin hetkeksi.
Myrsky ja Minna: Luomuproteiinit hivenaineineen olivat ilmeisen virkistävää syötävää. Tosin itse olen ihan tyytyväinen, ettei Unna tavallisesti sörki kissanruokaa käpälillään :D
Shleeky Shelob.. Tassty preciousss..
Kaisun: So juicy sweet!
Nam lukki. NeitiCassisenkin herkkua :) Teiläl on tosiaan todistusaineistot jääneet roikkumaan huulille!
Olipa herkku! Vähäkalorinen välipala?
Me Like: NeitiC:llä on hienostunut maku herkkupalojen suhteen. Näitä ei joka mimmi napsikaan!
Mamma N: Kevyt, mutta proteiinipitoinen! Ilmeisen täyttävä, kun kerran osa jäi vielä myöhemmäksi?
Lyyti-täti olis kyllä kateellinen tuollaisesta lisäviiksestä. En taida näyttää koko juttua.
Tuutäti: Älä näytä. Ei Lyytin mieltä sovi varta vasten pahoittaa!
Lähetä kommentti