Valtakunnan ruokalistalla ei tavallisesti juuri pikkuruisia annosruokia nähdä, mutta tätikissat lähettivät diplomaatin matkassa pari pientä namipurkkia Tuutusellekin. Ylellisti kultapurkkien sisältö oli myös prameasti nimettyä, ja Unna Tuutikin lautaselle valikoitui "taskurapupihviateria."
Vetinen pihviateria.
Hupsu nimi ja sen kanssa ristiriitainen vetisyys eivät kuluttajaa haitanneet. Viljattomuus ja sokerittomuus olivat myös kansalaisten mieleen, mutta kissamakuaistin saloja tuntemattomassa ihmisessä sisällön tarkempi syynääminen herätti kyllä muita kysymyksiä. Toisin kuin muihin pikkupurkkeihin oli pihvivelliin ympätty tuoteselosteen mukaan kirjava valikoima mausteita: "bay-mauste (suola, sellerin siemen, sinappi, punapippuri, mustapippuri, bay-lehdet, mausteneilikka, inkivääri, muskotti, kardemumma, kaneli, paprika)". Sopii olettaa, että maustetta on joukossa häviävän vähän, eikä se ole kissoille vaarallista, mutta olisipa lysti tietää, miten nämä kaikki on todettu kissanruuassa tarpeellisiksi. Liekö kissojen muodostama makuraati nyrpistellyt nenäänsä eväälle kunnes viimeinenkin hiven inkivääriä lisättiin? Unna popsi sörsselin hyvällä halulla, mutta ei ole silti alkanut pyytää lisäkanelia tavallisiin annoksiinsa.
"Hei, ei kanelia, vaan kardemummaa, kiitos!"
13 kommenttia:
Merkillistä, kaikenlaista sitä onkin!
Jopa on maustelista! Bay-mauste on varmaan laakeri, suomentaja ei kai ole tiennyt, että laakerinlehti on bay leaf englanniksi.
Unna on pikkuruinen hieno neiti, siksi petite-ruoka on hänelle täydellistä. Jos Unna olisi ihminen, hän ostaisi vaatteensa solakoille naisihmisille tarkoitetuilta petite-osastoilta. Mutta onneksi Unnalla on täydellinen asu omasta takaa. Ihailemme, tietysti, kuten joka kerta!
Elina: Jokseenkin erikoiselta tuo vaikuttaa etenkin, kun muissa sarjan muonissa ei vastaavia maustelistoja löydy.
Saila: Kiitos, tämäpä selvittikin! Ihmettelinkin jo mitä ihmeen "lahtilehtiä" nuo bay-lehdet oikein ovat :D
Mikä onni tosiaan, että Unna kulkee puku päällä virallisemmissa tilaisuuksissa ja on naamiaisia varten aina valmiina lehmäpukuineen. Tämän ansiosta säästyn pähkäilemästä, kuinka tätikissoihin verrattuna Unna shoppaisi kenties "big is beautiful" tai generous -osastoilta, mutta ehkäpä laajemmassa kissaskaalassa Unna onkin se petite ja passittaa tätikullat lastenosastolle? Petite-ruoka sentään maistui koko neitiväelle :)
Malttia sitten sen kanelin kanssa. Se saattaa kiihdyttää aineenvaihduntaa. Ai se olikin kardemumma...
Myrsky ja Minna: Myönnettäköön etteivät kansalaiset ole aivan varmoja, onko "Krh!" sittenkin roseepippuria vai paprikajauhetta, mutta paremman ymmärryksen puutteessa sirottelevat kissalle mausteeksi merileväjauhetta, jonka pitäisi ehkäistä plakkia.
Ai, onko Unna generous? :-D Voi mahdoton! Olen jotenkin aina kuvitellut, että Unna on pikkuruinen neitokainen lehmäpuvussa!
Kaikkee pitää kokeilla.
Saila: Voi sentään, sanoisinko nyt kauniisti, että muhkean halattava. Aikuispaino on tainnut vaihdella 4,5-4,8 kilon välillä, mikä tilavuudellisesti tarkoittaa Carcassonne-laatikkoon sopivaa (http://4.bp.blogspot.com/-iYUHkE2Am9Y/TXo1AxoUrxI/AAAAAAAAAk4/W3ugwnkwlLw/s400/carvassonne4.PNG). Tällä hetkellä kansalaiset ovat aavistuksen sitä mieltä, että paino saisi olla lähempänä noita alalukemia.
Harmaa: Kyl. Paitsi pahoja ruokia.
Terkuin Unna Tuutikki
No johan on mausteet! Hyvä että kelpasi :)
Teille tuli kerralla tästä myös hienostunut ruokablogi ;)
Mamma N: Toisaalta, mikäpä ei kelpaisi... ;D
Taru: Hienostuneessa ruokablogissa fiiniä apetta tietenkin kuuluu kutsua asiantuntevasti "sörsseliksi" ;)
Kaikkea sitä keksitäänkin...
Mirene: Eipä heti tulisi itsellekään mieleen ;)
Kasu: Unna ottaa terveiset vastaan ja palauttaa pirteän purinan tuoreelle tuttavuudelle :)
Lähetä kommentti