sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Korvaava välipala


Rapeiden ampiaisten sijaan Unna-neidille on tarjoiltu luvallisiakin välipalavaihtoehtoja. Yläkuvan parsa ei päätynyt jatkoon välipalalistalla, vaikka tulikin huomioiduksi erittäin mielenkiintoisena viheriäisenä. Kansalainen oli nimittäin saada kissan lautaselleen tuoksun perässä. Saman muotoista, mutta rapsakampaa pureskeltavaa kissaneiti löysi kanankauloista.

Syöntiotteet kohdallaan.

Kuivatut kaulat ovat kovia, mutta kansalaiset epäilivät Tuutusen purukalustoa ja -vahvuutta aivan turhaan. Hurja peto teki ensimmäisestäkin makupalastaan selvää alle parin minuutin. Ajanottoon sisältyi uudenlaisen purtavan vaatima ihmettely. Valvomatta ei lohkeilevia kauloja parane tarjota, mutta muuten ne vaikuttaisivat sopivalta välipalaherkulta kohtalaisen rauhallisesti syövälle kissalle.

10 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Unna tarjoilee eksoottisia reseptejä, täällä ei olla kanankauloista kuultukaan!

Saara kirjoitti...

Voi miten söpösti voikaan syödä raakaa lihaa :D

Mamma N kirjoitti...

Vai että parsa sai aikaan tuommoisen reaktion?! Jopas nyt jotakin.

L-L kirjoitti...

Lotan mielestä meilläkin voisi milloin tahansa tarjoilla vastaavia hiukopaloja. Ihan silleen isommassakin mittakaavassa eikä vain yksittäisinä herkutteluina...

Taru kirjoitti...

Triolan kissaväki suosittelee myös kuivattuja kanansiipiä: niitä voikin jo antaa vaikka yöpalaksi kun palveluskunta nukkuu kun ovat sen verran pieniluisempia.

Meillä Börje kovastikin tykkää maistella parsaa. Se ei aina nimittäin muista, että se on lihansyöjä.

Myrsky ja Minna kirjoitti...

Hyvä ettei siellä aivan kasvissyöjiksi ryhdytty. Lihaa se olla pitää. Ja kanaa!

Mindy kirjoitti...

Vai että parsan aromien lumoamana oltu :D

Ei lainkaan hassumpi välipala tuo kanankaula, hampaatkin tykkää.

ella kirjoitti...

Saila: Ilo avartaa napostelumaailmankatsomusta :D

Saara: Tuo hurjalta näyttäminen syödessä menee kyllä aika äkkiä hupaisan söpöksi kissalta :) Tarkoitus on kokeilla pakastettuja raakoja siipiä ja kauloja, kunhan saadaan pakastimeen tilaan entisiltä.

Mamma N: Melkein kaikkea erikoista on Unnan mielestä haisteltava, vaikka kansalaisten lautasilla ei tavallisesti olekaan mitään "syötävää". Tästä huolimatta lähes kaikkea on tuoksuteltava ja mieluiten mahdollisimman läheltä :D

Taru: Oijoi, wingssejä! Börje pitää vaihtoehdot avoimina, ja ehkä liha maistuu parsan jäljestä entistä paremmalta :)

Myrsky ja Minna: Ja kalaa! Ja joskus vähän hyvää juustoa tai kermavaahtoa... Kasvissyönti rajoittuu kissan osalta lähinnä heinään.

Mindy: Totta, hammaskunnon tarkasteluunhan nuo vallan erinomaisesti sopivatkin. Jos kaulat lakkaavat maistumasta, tietää kurkkia kitaan, josko löytyisi suusta vikaa.

Mamma N kirjoitti...

Naukulassa on teille erihieno tunnustus! Hurrrrjan hieno.

ella kirjoitti...

Mamma N: Hurrrjaa! Oitis sen koppaamme, kiitos :)