Laatikollinen

Kansalaisella on vuoteen alla laatikollinen sivistyneestä käytöstä poistettuja "urheilupaitoja". Oletetusta reippaudestaan huolimatta kansalainen ei kuitenkaan tyypillisesti jaksa heti palauttaa laatikkoa sängyn alle. Tämä ei lainkaan haittaa, sillä se jättää toimivapauden valtakunnan automaattisesti aktivoituvalle vaatehuoltoyksikölle.

"En voi olla laati-kollinen kert oon tyttö!"

Mikäli laatikon palautus on onnistunut osittain, mutta pääsy laatikkoon on estynyt, voi sieltä kuitenkin kaivaa paitoja lattialle pehmust.. yksittäishuoltoa varten. Blogia lukeneet saattavat ihmetellä, onko vaatteiden tiivistäjä epäkunnossa näin toimiessaan, mutta vaatelaatikon möyhiminen ja vaatesäilytyksen ilmanvaihdosta huolehtiminen kuuluu sen toimenkuvaan. Osa vaatekappaleista vaatii enemmän huoltoa, joten tunnollinen vaatehuoltaja valvoo (tai torkahtelee) pitkiäkin aikoja prosessin loppuun saattamiseksi.

Maailman ja kissan väliin tarvitaan jotain pehmeää.

Tyytyväisyys työoloihin: [x] Jossain määrin tyytyväinen.

Molemminpuolinen

Kommenteissa toivottiin masukuvavirtaan vaihteluksi kuvia myös neiti Penninrahan selkäpuolen kuvioinnista. Selässä kulkee valkoinen raita ja mustan alueen laidoilla on erityisesti raajojen lähellä ohuempia valkoisia koristeluja. Mustalla alueella on myös hajasijoitettuna joukko kokonaisuutta pehmentäviä pitempiä valkoisia karvoja.

Selkäkuvioinnin esittely vaatii ruumiinrakenteelle epäimartelevia kuvakulmia.

Totuus kuitenkin on, että Unna-neiti on painotettu kierähtämään selälleen, sillä kissan energiansaannin varmistava aurinkopaneeli on ilmeisesti sijoitettu vatsapuolelle. Selkäkuvien vastapainoksi vielä muutama otos masupuolelta.

Solarium.

Aurinkopaneeli aktivoituu.

Upottava masuvillasto.

Maissitiedotus

Valtakunnan virallinen maissitiedotus tiedottaa:

Maissikausi on avattu!

Maissinkasvatusohje kissakunnalle lienee yhä Tuutusen basaarin historian suosituimpia julkaisuja, joten asia on hyvä nostaa esiin näin pääsiäisen aikaan. Jos rairuohokautta haluaa jatkaa ohi pääsiäisenkin, kannattaa testata maissia.

Kuvissa esiintyvistä suloisista kissanhampaista johtui mieleen, että Tuutin hampaita koetetaan nykyisin harjata joka päivä aamiaisen jälkeen. Unna Tuutikki ei arvosta toimenpidettä vieläkään, vaikka kansalaiset kovasti vakuuttavat sen tarpeellisuudesta.

 Terävää pääsiäistä!

Neljätuhattaneljäsataa

Unelmavartaloa on tarkasteltu aiemminkin, mutta mittavasti lyhyemmällä masuvillastolla. Venytyskään ei ehkä ollut aivan yhtä pitkällinen kuin viimeksi, mutta riittävä kertomaan, ettei tällä keinoin saa kissan rakenteesta mitään käsitystä. Miss Penninrahan pitkävillaisuus on saavuttanut hämmentävän tason.

Kissa on kuitenkin kaksisataa grammaa kevyempi kuin vuosi sitten, eikä eläinlääkäri silloinkaan löytänyt painosta moitteen sijaa. Tuolloin Unna vaikutti pulskistuvalta, ja valtakunnan keittiöstä jaellut raksumitalliset muuttuivat kukkurapäisistä vajaiksi. Yhteenvetäen todettakoon kaiken menneen hienosti, sillä pulskistuminen ei ole jatkunut, mutta varpaat pysyvät yhä lämpiminä istuessa.

Klassisen baletin kolmas asento.

Mennen tullen

 Hyps!

Tämä postaus ei käsittele yhtään blogihaastetta, joihin olemme luvanneet vastata ja joita on kertynyt jo jonoksi asti. Viimeaikoina paljon hassuja asioita on jäänyt julkaisematta, koska olevinaan on jonossa asioita, joista pitäisi ennemmin kirjoittaa, mutta ei huvita.

 Rimakauhu!

Tällä kertaa kuvia Unna Tuutikin olympiatasoisista urheilusuorituksista estehypyn saralla. Seuraavassa postauksessa on ehkä kuvia Tuutusen masuvilloista tai muista miellyttävistä ikuisuusaiheista, joiden esittelemiseen basaarissa ei koskaan kyllästytä.

 Loiks!

Edestakaisen esteloikan harjoituskisoista on olemassa myös video:

Video ei valitettavasti kata vaihtoehtoisia esteen kierto-, alittamis- ja läpäisymenetelmiä.

Neiti Kevät

Kansalaisen mielestä Tuutin värimaailma on aina sopinut kevääseen. Kuviontikin on kuin pälvet lumisella pellolla. Edustettuina ovat myös kevätmuodin pastellisävyt: Silmät kalpean vihreinä ja hennon vaaleanpunainen nenä. Tai ehkä kansalainen vain herkeää joka kevät hupsuksi, kun valtakuntaan viimein saadaan valoa liki valokuvaukseen riittäviä määriä. Onneksi toiset keskittyvät olennaiseen ja ymmärtävät, että mustavalkoinen on värityksenä funktionaalinen, ei runollinen.

"Tseh, tseh harakka! Tuu tänne!" Tuutunen testaa naamioväriään hämäyksessä.

Joululahja tätikissoilta ylhäältä alas

Ylin taso on tuttu jo edellisestä tonttuilusta.

 Kuten jo jouluisesta tontunpieksämispostauksesta oli huomattavissa, Tuutusella on jälleen puu. Armaat tätikissat olivat ilmaisseet kansalaisilleen huolensa Tuutusen valtakunnan puuttomuuden puolesta ja laupeuttaan lahjoittivat omastaan. Niinpä jälkeen vähäisen insinöörinnän: kattoon asti käy Tuutusen tie! Uusi puu vaikuttaa entistä vakaammalta ja Tuutti puuhunsa kovin tyytyväiseltä.

Matkalla ylös on hyvä pysähtyä välitasolle mäiskimään alas ylimmälle tasolle pesiytyneet hiiret ja tontut.

Alimman oleilutason suosion syyt eivät liene kenellekään epäselviä.

Jopa pöntössä on piipahdeltu houkuttelematta, vaikkei se ihan suosikkipaikka olekaan.