keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Läpi harmaan kiven

Maksanaksut olivat Tuutusen tyylikkään värisessä lelulaatikossa piilossa. Yleensä aina Unna osaa nostaa laatikon kantta päällään, mutta tällä kertaa avausaskareisiin ryhdyttiin hieman epäsuotuisammalta puolelta käpälin. Laatikkoon pyrkiminen mattoa raastamalla oli kansalaisillekin aivan uusi oivallus.

8 kommenttia:

Katjusha kirjoitti...

Ha haa =) Kaikkea pitää kokeilla!

Mamma N kirjoitti...

Ei yhtään pöllömpi ajatus! Jos sinne pääsee yläkautta, niin voi olla mahdollisuus että alakauttakin pääsisi.

Saila kirjoitti...

:-D Unna yrittää kaivaa käytävää aarteen luo, ihan niin kuin Naukulan Mammakin arvelee. Fiksu tyttö! Kaikkea pitää kokeilla, luovasti.

Meei kirjoitti...

Unna tutkii uusia mahdollisuuksia. Se on hyvä ettei jämähdä samaan vanhaan ratkaisuun, koska aina voi löytyä uusia ja parempia. Tosin tässä tapauksessa ehkä ei :D

Musta kirjoitti...

OOh, Addi-raksuja! Merkkiraksuja oikein! Ja vielä mustavalkoisessa laatikossa mustavalkoiselle neidolle :-) Ihanaa, tykkään!

ella kirjoitti...

Katjusha: Näin on! Koskaan ei kannata jättää kokeilematta uutta mahdollisuutta saada raksuja :D

Naukulan Mamma: Ehkä neiti tosiaan arveli, että kun yhdeltä puolelta pääsee yläkautta, toiselta pääsisi alakautta. Loogisen päättelyn riemuvoitto!

Saila: Kissan luova päättelykyky on pettämätön! Ja raottuihan se kansi lopulta, joten maton kaivaminen selvästi höllensi sitä ;D

Meei: Vielä on onneksi kokeilematta laatikon läpi herkkuihin käpäliksi yrittäminen...

Musta: Eiks oo hieno design-laatikko? Tosi tyylikkäät värit ja kaikkee, ihanku ois mua varten tehtyki!

Terkuin Unna Tuutikki

Sirpa kirjoitti...

Ehkä Unna käyttää samaa taktiikkaa kuin Kollo on käyttänyt suljetun oven edessä, yrittää kaivautua alta. Hyvin laihoin tuloksin! :D

ella kirjoitti...

Sirpa & Kollo: Suljettujen ovien kanssa ovea täytyy rassata käpälällä myös saranapuolelta, miksei siis oven altakin?