sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Tupaantuliaiset

Koska uusi valtakunta on viimein saatu jonkinlaiseen järjestykseen, halusivat kansalaiset pitää tuparit. Unnalle tämä tiesi karmeaa haastetta vierailijoiden muodossa. Kansalaiset olivat jo varautuneet koko illan sängyn alla piilottelevaan kissaan, mutta yllätys oli suuri, kun neiti Penninraha tepastelikin olohuoneeseen valvomaan juhlatilaisuuden kulkua. Selkäänsä kissa ei juurikaan vieraille kääntänyt ja ilmekin oli kuin mitä parhaimmalla lolcatilla.

Valpas hallitsija ei ummistanut silmiään edes nukkuessaan.

Perin kissamaiseen tapaan Unna valitsi vartiopaikkansa metrin päästä ainoasta kissa-allergisesta vieraasta. Kansalaisten odotuksiin verrattuna Unnan vieraisiin suhtautuminen oli siis jo huomattavasti rohkeampaa ja uteliaampaa, mutta selvästi helpottuneelta kissa vaikutti vasta vieraiden varmasti lähdettyä.

10 kommenttia:

L-L kirjoitti...

Tokihan Neiti Tuutunen haluaa yllättää niin oman henkilökunnan kuin vieraatkin ujon vieraanvaraisella käytöksellään. Ja vartiopaikka allergisen vieressä on selviö :)

Toivottavasti vieraat osasivat kunnioittaa tarvittavalla hartaudella neiti Tuutusen persoonaa ja läsnäoloa.

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Unna oli vieraanvarainen eikä halunnut sulkea silmiään vieraiden läsnä ollessa. :) Kissoilla on hyvä vaisto - ne asettuvat aina allergisen tai kissoja pelkäävän välittömään läheisyyteen. :D

ella kirjoitti...

L-L: Vieraat antoivat neiti Penninrahan tarkkailla tilannetta rauhassa, eivätkä pyrkineet lääppimään. Ainoa häiriötekijä oli lähimmän vieruskaverin vuotava nenä, josta kummastuneena neidin oli jalkauduttava vieraiden joukkoon ja käytävä istumassa hetki entistäkin lähempänä tätä häiriöyksilöä.

Sirpa & Kollo: Kissan vaisto vaikuttaa erehtymättömältä. Kenties kissa haluaa näin antaa "siedätyshoitoa" niin kissapelkoisille kuin allergisillekin? :D

Jenni kirjoitti...

En kyllä ymmärrä, miten kissaa voisi pelätä, ainakaan söpötuutulia! :)

Toivottavasti se outo niiskuttaja ei aivastellut. Meillä sitä vihataan kovasti. Aivastaja saa murhaavan katseen ja näkee viilettävän kissan. Kukaan täysjärkinen kissa ei siedä sellaisia ääniä.

ella kirjoitti...

Jenni: Ei aivastellut :) Aivastaminen olisi lähes imurointiin rinnastettavissa oleva suurrikos.

Eräs kaverini oli (en tiedä onko päässyt pelostaan sittemmin?) kissapelkoinen, koska oli aiemmin ollut tekemisissä äkillisiä kynsimis- ja puremishyökkäyksiä harrastavan kissan kanssa. Tätikissa Lyyti käyttikin tätä häikäilemättömästi hyväkseen ja olisi vienyt juustotkin tämän kaverin voileivältä, jos häntä ei olisi Lyytiltä suojeltu :D

Naukulan Mamma kirjoitti...

Siedätyshoitoa, valvontatehtäviä, juhlien järjestämistä, pääesiintyjänäoloa. Taas on ollut pienellä kissalla hurjasti tehtävää :D !

ella kirjoitti...

Naukulan Mamma: Näin on, ja vielä virastoajan ulkopuolella! Kyllä pientä kissaa onkin kekkerien jälkeen aivan ansaitusti unettanut :)

Zepa kirjoitti...

Hienosti hoidettu, söpöliini! Ootkin oikein emäntä!

Marsu kirjoitti...

Veikeä kissulainen löytyi täältä blogista jonne juuri ensimmäistä kertaa eksyin jostain :)

ella kirjoitti...

Zepa: Kyllä Tuutunen oli oikein kelpo emäntä. Tervehti vieraita tyylikkäästi ja antoi heille sitten tilaa seurustella keskenään.

Marsu: Tervetuloa toki uudestaankin :)