sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Maissin kasvatus for kitties

Seuraa kuvallinen ohje maissin kasvatuksen aiheuttamiseksi asian saralla neuvottomiksi jääneille kissoille. Kirjoitus on täydennysosa aiemmin on julkaistuun ihmisille suunnattuun ohjeeseen "Maissin kasvatus for dummies" ja laadittu neiti Penninrahan sanelusta.

1. Vihjaa hienovaraisesti viherpurtavan tarpeesta.


2. Odota kärsivällisesti, mutta toista kohta yksi, jos maissin kasvatusta ei asettamasi määräajan sisällä ala tapahtua.

 Odotus tuntuu lyhyemmältä, kun pitää itsensä kiireisenä.

Vaiheessa ehtii ottaa (useammat) nokoset, mikä antaa ihmisille aikaa toimia.

3. Maissi itää.

Lopuksi voit palkita itsesi erinomaisesta työstä, mutta älä kuitenkaan osoita huomiota maissiviljelmälle,  jotta kansalaiset eivät tulkitsisi tyytyväisyyttäsi luvaksi lakata ahkeroimasta.

lauantai 16. toukokuuta 2015

The Grand Tour

Valtakunnan sijaintia siirrettiin kevään aikana muutamalla kilometrillä, mikä tietenkin oikeuttaa lukijat laajamittaiseen esittelykierrokseen uudessa valtakunnassa. Kierroksella oppaananne toimii valtakunnan virallinen erikoisasiantuntija, joka on erikoistunut kertomaan valtakunnan arkkitehtonisista ja botaanisista erityispiirteistä yksityiskohtaisesti ja havainnollistaen. Kiertoajelun aikana pitäkää kädet ja jalat ajoneuvon sisäpuolella, älkääkä olko ruokkimatta eläimiä. Tervetuloa kierrokselle.

 "Rappuset!"

"Ja ohdake!"

Tämä on ollut uuden valtakunnan virallinen esittelykierros Unna Tuutikki Penninrahan vetämänä. Kiitos osallistumisestanne. Tervetuloa uudelleen.

perjantai 16. tammikuuta 2015

Ilmassa oli ruokailukilvan tuntua


Synkronoidun syönnin felimpialaistason pari.

Tätikissojen luona oli monenlaisia jännittäviä ruokailutapahtumia. Uutena lajina Tuutti tutustui muun muassa poronlihaan, jonka tuomarointi vaihteli tarjoilukerrasta toiseen. Kansalaisille ei selvinnyt, millä perusteella saman sortin annos on toisen kerran kympin suoritus ja toisella kerralla armoton hylätty, mutta eiväthän katsojat aina arvosteluperusteita tunnekaan.

Yksilölajeista runsaimman osallistujamäärän sai kinkun kestävyysvainoaminen. Lyyti panosti sitkeän jaloissa pyörimisen taktiikkaan siinä missä neiti Penninrahan suoritus sikaköntin kanssa jäi hienovaraiseen kurotteluun. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että voittajasuorituksen tehnyt Vappu-täti poistettiin kinkkupöydältä yhdeksän kertaa.

Ilmavainu kohteesta.

Supersankariloikalla kinkun kylkeen.

Kaksinkamppailulajeista Unna Tuutikki kunnostautui yllätyskattilasuunnistuksessa. Kilpailuhenkinen kissaneiti ehti maistella pöydältä löytämästään kattilasta voittaja-annoksen ennen kuin vastapelurina toiminut kansalainen huomasi tapahtuneen. Piste kissalle.

Ammattilaisen hampaanjäljet potturastilla.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Napa paljaana

 "Kaikki on hyvin, hyvin, hyvin... zzz..."

Kotiinpaluun kunniaksi hymytyttö pääsi suuhygienistille ja rokotuksiin, minkä lisäksi otettiin selkoa kansalaista huolestuttaneesta karvattomasta kohdasta Tuutusen masussa. Siinä on napa. Napaan ei kuulemman välttämättä kasvakaan turkkia, vaan eipä ole kansalainen aiemmin mokomaa huomannut. Ehkä napa paljaana viilettäminen on joku tämän talven muotijuttu. Pissa-asioissa vainoharhaisen kansalaisen mieliksi tarkastellut pisulabrat ja ultraäänitutkimus osoittivat, että kissa on ehjä, eikä mitään fyysistä syytä huoleen ole. Stressitekijöitä kehotettiin syynäämään mahdollisten ohisektoreiden minimoimiseksi jatkossa.

 "Rapsuta mun ihannepainoista korvaa!"

Hammaskiveä kilkuteltiin hampaista kohtalainen läjä, mutta varsinaiset hampaat kaivannaisten alla olivat edelleen oikein hyvävointiset. Syöpymätön ja tulehdukseton Tuutunen palasi valtakuntaansa näennäisen virkeänä, maailmaasyleilevänä ja tuhdeilla kotihoito-ohjeilla varustettuna. Ilta sujui huojuen ja joka ainoa asia valtakunnassa tuli pusketuksi.

perjantai 9. tammikuuta 2015

Tee-se-itsestäsi -lelu


 Appelsiini almanakalla.

Kansalainen sai joululahjaksi purkillisen kissanminttua lahjontatarkoituksia varten, jolloin Tuutäti nohevana laittoi lelutehtaan pystyyn kissaneitien iloksi. Kissojen kannalta tuloksena olikin oikeita "tee-se-itsestäsi"-leluja, sillä mintun lisäksi täytteenä käytettiin aitoa, 100% Lyyti-huopaa eli manuaalisesti prosessoitua kissankarvaa.

Kokoonpanovaihe: Kangasta, minttua, Lyyti-huopaa, minttua.

Päällyskankaana käytettiin muun muassa hirviliivikangasta ja fleeceä. Materiaalien etuina on hyvä puremakestävyys ja minttuhuurun läpäisevyys yhdistettyinä riittävään tiheyteen, jonka ansiosta lelut pitävät fyysiset minttumurut sisällään. Viime hetken innovaationa designiin lisättiin narulenkki lelun kuivumaan ripustamista varten.

Koekäyttäjä testaa prototyyppiä.

Testiryhmää laajennettiin itserakkausmuuttujan vaikutusten kontrolloimiseksi.

Ulkoisessa loistossaan lelut eivät tule pysymään kauaa, sillä etenkin fleece nyhjääntyy nopeasti ja kuolalla kostutettu minttu värjännee kirkkaat päällyskankaat pian. Tällä ei kuitenkaan liene merkitystä, koska leikittävyys on kissanleluissa paljon pinnallisia tekijöitä olennaisempaa.

Hedelmäasetelmassa banaani, appelsiini ja persikka.

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Kilttiä kissoja


Mintulla marinoitua pakettia on ilo avata.

Joulupukki tiesi, että Unna Tuutikki, Vappu ja Lyyti ovat olleet kiltteinä ja toi jokaiselle oman minttuisen paketin. Hiirifarmari Lyyti sai helisevän hiirulaisen ja urheilumetsästäjä Vappu rapisevan linnun. Unnan paketista kuoriutui vastakappale Saaripalstalle matkanneelle radiopusuttimelle eli ompun puolikas.

Kissa tikanpojan puuhun ajaa.

Lentoharjoituksia.

Huonoja eivät olleet muutkaan lelut, mutta minttuomppu osoittautui kaikkein suosituimmaksi. Vaikka aarre olikin Tuutusen, hipsivät tätikissatkin omenalelun äärelle vuoron perään sen jäätyä valvomatta.

Haleja Saaripalstalle!

Pusulähetys Ransulle. Yksi monista.

Lyyti pisti jalalla koreasti omenan kanssa, ja kansalaisissa heräsi epäilyksiä, että kirjavalla neidolla olisi jonkinlaista vispilänkauppaa Saaripalstan suuntaan. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, vaikka lopullinen totuus jäisikin kansalaisilta tavoittamatta.

 Tanssiinkutsu.

 
Olisiko Lyyti laitellut pusuja lumipantteri Mustille?

maanantai 29. joulukuuta 2014

Priimaa kateille

Postauksessa mainitut tuotteet saatu.

Kissakahvilavisiitillä saadut PrimaCat -pussimuonat pääsivät arvosteltaviksi tätikissojen valikoivan raadin eteen, sillä kansalainen arveli, että kaikkisyöppö Unna söisi pussukat joutavia maistelematta vaikka muoveineen. Mikäli jompikumpi maku floppaisi kolmikissaisen raadin edessä, saisi Tuutti silti tyhjätä kupit, sillä muonaa ei ollut yhdessä pussissa paljon kaikeksikaan.

Triumphant Tuna oli voitokas valinta aloitukseen.

Annos jakamatta. Yhdestä pussista liikenee noin ruokalusikallinen kullekin syöjälle.

Ruoasta oli erotettavissa silmin nähtäviä ja hyvällä tahdolla muonan nimestä tunnistettavia pieniä kappaleita. Tuoksu oli voimakkaan kalainen jo kansalaisnenäänkin.

Raati ei kursaillut.

Kupit tyhjenivät vaivatta. Kenties osin siksi, ettei ruokaa ei ollut kyllästymiseen asti. Nirson ja kylmäsäilytettyä muonaa kavahtavan kissan kanssa kerralla nautittavan kokoinen pussukka on todennäköisimmin maistuva ratkaisu. Raati jäi kerjäämään lisäruokaa testimuonan ahmittuaan, ja jatkotarjoilu maistui samalla vauhdilla, vaikka ei PrimaCatin erikoismuonaa ollutkaan

Yllättäen myöhemmin testattu Tropical Tuna & Salmon katosi lautasilta samaa tahtia, vaikka minkäänlaista lohipitoisuutta mainostavat muonat ovat monesti jääneet tätikissoilta koskematta. Testikerran yksityiskohdista raportoitakoon, että harmaaraidallinen raatilainen antoi ylen pian syötyään, kuten toisinaan käy liian kiireisen aterioinnin jälkeen. Raadin värikkäin jäsen oli tällöin paikalla salamana ja yritti syödä kaverin ruoat uudelleen.