sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Kaksio, kolmio... kuutio?

Minitalot ovat trendikkäitä. Tuutusen basaari jakaa verrattoman life hackin jokaiselle minitalosta haaveilevalle: Yhdellä ainoalla lisäverholla Knipsa-kyttäysasema muuntuu minitaloksi.

Tässä on valtavasti mahdollisuuksia.

Kuutio kuulostaa isommalta kuin onkaan, sillä Unna Tuutikki Penninrahan Kuutio-minitalo on vain reilun 0,1 neliön kokoinen. Minitalon voi luoda normaalin talon sisään, jolloin asuminen on erittäin energiatehokasta ja edullista. Minitaloasuja oppii tinkimään asioista, joita normaalikokoisissa asunnoissa asuvat pitävät itsestäänselvyyksinä.

 "Tietenkään täällä ei ole vessaa!" nauraa neiti Penninraha normaalikokoisten asuntojen hullutuksille.

Unna Tuutikin minitalo on yhtä pientä huonetta ilman minkäänlaisia väliseiniä. Minitaloasujana tulee myös lähdettyä tavallista useammin ulos. "Syömässä käyn läheisessä keittiössä," kertoo hyperahtaasti asuva Penninraha. Minitaloasumisen tuomat säästöt Penninraha käyttää hemmottelemalla itseään ja tukee samalla paikallisia palveluyrittäjiä.

Kuutiossa ei ole saunaa, joten Unna Tuutikki rentoutuu paikallisessa spa:ssa.

lauantai 24. joulukuuta 2016

Palvelija, huoneessani on kuusi!

Valtakuntaan on joulun merkiksi ilmaantunut kuusi jos toinenkin. Niille on suoritettu asianmukainen turvatarkastus.


1. Valekuusi. Lähtökohtaisesti epärehellinen ja potentiaalisesti vaarallinen. Vapaaehtoinen jänis hengenvaarassa. Kuusen lähellä liikuttaessa suositellaan käytettäväksi kypärää putoavien koristeiden varalta. Sähköiskun vaara. Kuusi vaatii jatkuvaa valvontaa. Muodollinen pätevyys esittää joulukuusta. Kuusen tulee kysyttäessä ilmoittautua valekuuseksi, ettei syyllisty laittomaan aidoksi kuuseksi tekeytymiseen.


2. Huonekuusi. Aito. Epäilyttävin piirre: Ei kuusenhajua. Ei kahdella, eikä etenkään yhdellä uulla.


Ihan pieni. Ei muodosta välitöntä uhkaa. Oleskelulupa hyväksytään varauksetta, hakemus esittää joulukuusta hylätään muodollisin ja rodullisin perustein.

Tuutusen basaari toivottaa lukijoilleen turvallista joulua!

perjantai 14. lokakuuta 2016

Roosan suikaleen päivä


Unna Tuutikki pyrkii tarmokkaasti osallistumaan Roosa nauha -päivän tiedotukseen harjaamalla hampaitaan suikaleella, joka ei ole aivan roosa, eikä missään nimessä silkkiä.  Kampanja on käynnissä ja siihen voi osallistua eri tavoin.

 Lisemmin suikaletta on enemmän!

Toim. huom. Osallistuminen ei edellytä missään vaiheessa roosan suikaleen pureskelua. Suikalelihan syöminen ei itse asiassa auta vielä yhtään. Paitsi jos olet kissa, eikä sinulla ole omaa rahaa.

torstai 6. lokakuuta 2016

Jopa kolme kertaa vähemmän pelottava kurkku

Julkaisuvapaa 6.10.2016 kello 20.09

Kansalaiset saivat Tassulinnan vierailevalta diplomaatilta lahjaksi kurkkuja, jotka kaiken muun ulkomaantuonnin lailla altistettiin kissatieteellisen insti-Tuutin lakisääteiselle testaukselle. Tutkimustulokset on nyt vapautettu embargosta ja julkaistaan Tuutusen basaarissa kokonaisuudessaan.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin empiiristä havainnointia. 100% testiryhmästä* koki kurkun 82% muita kurkkuja vähemmän huolestuttavaksi ja 97% helpommin lähestyttäväksi. Testauksen aikana kurkkujen taholta ei havaittu lainkaan lajityypillistä yllättävää tai hälyttävää käytöstä. Testiryhmä suosittelee turvakurkkujen nostamista Tassulinnan ykkösvientituotteeksi.

Kurkku käyttäytyy rauhallisesti myös sille vieraassa ympäristössä.

*Otanta kattoi 100% valtakunnan perusjoukosta: 1 kissa, 7 vuotta, naaras, mustavalkoinen, molempikätinen.

perjantai 23. syyskuuta 2016

Knipsa-tarkkailuasema ammattilaiskäyttöön

Tunnettu ruotsalainen kissatavaraliike myy laadukkaiden neliraajakynsienhoitovälineiden ohella myös muuta kissatarpeistoa, kuten kotikyttäyksen ammattilaisille sopivia Knipsa-tarkkailuasemia. Asemat on epäilemättä aiottu astetta salaisempaan piilohavainnointiin, sillä tuotekuvauksessa ei mainita sanaakaan Knipsan tärkeimmistä ominaisuuksista, jotka tyytyväisinä myhäilevät tarkkailualan ammattilaiset heti havaitsevat.

Demonstraatio eräästä Knipsan perusominaisuudesta.

Huolellisesti mitoitettu kuutio majoittaa vaivatta yhden keskikokoisen tarkkailijan. Avoimen sivun ansiosta Knipsaan asettuminen ja sieltä poistuminen käy kätevästi esimerkiksi hypäten tai sännäten tarkkailijan hektiseen elämäntyyliin sopivasti. Tarkkailua varten Knipsaan on suunniteltu huomaamattoman kokoinen kurkistamisteknologinen aukko. Orgaaninen materiaali päästää läpi ympäristön äänet ja mahdollistaa lisäksi muistiinpanojen teon intuitiivisesti kynsien.

Tarkkailuasema on siirrettävissä ja voidaan sijoittaa huomaamattomasti esimerkiksi kirjahyllyyn.

Knipsan kurkistamisteknologinen aukko muuntuu tarpeen mukaan myös manuaalisiin toimenpiteisiin sopivaksi, mikäli ammattilaistarkkailija kokee kohteen vaativan käpälöintiä.


Aukko on mitoitettu ihanteelliseksi yhdellä (1) käpälävarrella suoritettavaan ankaraan syrpötykseen. Kohteen vaatiessa tätä rankempaa manipulaatiota tarkkailijan suositellaan käyvän toimeen Knipsan avoimen sivun kautta.

Knipsastaja valmiina toimintaan.

perjantai 2. lokakuuta 2015

Sydämellä Saaripalstalta

Sydäntä sydänlautaselta.

Kuten aiempi vierailuraportti paljasti, oli tieto Unna Tuutikin intohimosta ruokaan kiirinyt valtakunnan halki Saaripalstallekin ja tuliaispaketista paljastui Sailan tienaamaa laadukasta naudan sydäntä Ahvensaaresta. Lähetys oli rasiaa myöten sydämellinen.

Kissaneitoa ei konvehtirasioilla hurmata.

Sydämenasioista puhuttaessa neiti Penninraha tunnustaa erityisen sydämeenkäyväksi suomalaisessa iskelmämusiikissa käsitellyn pettymyksen:

 "Mutta jäljennös on arvoton,
Jos suklaata vain sydän on.


Suklaasydän, kaunis päältä, tuskin paljon lohduttaa
Suudelmatkin tuntuu jäältä, aitoa kun en mä saa. "

(Suklaasydän, 1956)

Tällä paketilla viestityt lämpimät tunteet olivat kaikkea muuta kuin valheellisia, sillä sydänkin oli läpikotaisin aitoa tavaraa. Tuutunen nautti herkkua antaumuksella selkä ja häntä puolipörrössä, ja tarjoilijan käsille suodut pusut olivat suorastaan tulisia.


Vaikka sydän taitaakin olla erityisesti Mustin mieleen (huhut kertovat Ransun ehdottaneen myyrää), ovat Saaripalstan pojat oletettavasti nyökytelleet hyväksyvästi paketille: Vain mieluista basaarittarelle. Ruokailun jälkeen Unna jäi aina vaateliaana toivomaan santsikierrosta.

Sataisiko taivaasta mannaa?

Kiitos Sailalle, Mustille ja Ransulle osuvasta ja ravitsevasta lahjasta. Se oli ajatuksella valittu ja siitä riitti iloa useampaan otteeseen.

 "Lisempikin kelpais... Oliks niitä peuroja teillä kuinka paljon?"