tiistai 22. maaliskuuta 2011

Parvekkeen riemuja


Sytyttäkää grillihiilet, laittakaa pannu hellalle, vesi kiehumaan ja lämmittäkää leivinuuni! Parvekkeelle viritettyihin valoihin lensi keinumaan Paisti. Pieni, herkullinen, sinipääpaisti.



Mikä erinomainen tapa havahtua päivänokosilta! Kissa terävöityi hetkessä ja painui makuualustalleen matalaksi vaanimaan makoisaa näkyä. Keinuva paisti viihtyi parvekkeella vain hetkisen, mutta Tuutti jäi vartomaan uusintaa ja tähysteli innokkaasti parvekkeen ohi pyrähteleviä tipusia.


Muuta iloa parvekkeesta ei sitten ole toistaiseksi ollutkaan. Parvekkeella on kylmää ja pelottavaa, ja Tuutti haluaa moisesta paikasta pois mieluiten heti. Jos saa katsella harakkapuuta sylistä käpälin, voi parvekettakin hetken sietää. Tilanne muuttunee kelien lämmetessä ja parvekkeen kissaystävällisyyden lisääntyessä kenties verkotuksen avulla.

16 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Parveke on hyvä paikka mutta sohva vielä parempi! Meillä on kyllä sellaiset ikkunat niinku meidän parvekkeella.
Nami, paisti! Ai että, paisti sinisellä kuorrutuksella! Slurps!
RANSU

ella kirjoitti...

Sinikuorrutteinen paisti oli niiiiin lähellä. Yhellä loikalla oisin sen saanu, jos ei ois noita typeriä ikkunoita. Nyt meen vahtimaan kärpästä vessan ikkunasta. Kiire.

Terkuin Unna Tuutikki

Saila kirjoitti...

Oi ♡♡♡♡♡
Kiireinen metsästäjätyttö, tyttö mun makuun!
♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡
Menevä neitokainen.
RANSU

Meei kirjoitti...

No jo on muhkean näköinen paisti! Mito lähettää semmosia terkkuja, että lämpimiä kelejä kannattaa todella odottaa, koska silloin ei ole mitään hienompaa kuin parvekkeella päivystäminen. Tuuli tuo silloin tullessaan mielenkiintoisia tuoksuja ja paljon lisää paisteja. Eikä sovi unohtaa pieniä päriseviä ja iniseviä välipaloja! :D

Naukulan Mamma kirjoitti...

Jos jäi parvekepaistin saamatta ja kärpänen ei riittänyt täyttämään pientä vatsalaukkua, niin Naukulasta voi napata reseptin :)

tuutäti kirjoitti...

Tuutilla taitaa taas olla yövieraita tulossa, kun on tilkkupeittokin kaivettu esille! Pitäähän sitä sitten Sinipääpaistia vahtiakin, ihan vaan vierasvaraksi.

Otto-poika kävi eka kertaa pentukurssilla ja oli siellä toiseksi suurin! Minä pärjäsin kohtalaisesti ja Otto melko hyvin. Kuulossa vain taitaa olla muiden läsnäollessa hieman vikaa. Siis koiralla.

ella kirjoitti...

Ransu: Hih! *pusku* Oon lähes aina liikkeessä ja kauheen toiminnallinen, paitsi nukkuissa. Sillon oon vaan kauheen söpö. Vähän ehkä saatan tosin unissanikin metästää.

Terkuin Unna Tuutikki

Meei: Kissan kokoon nähden paisti olisi ollut aivan sopiva, ja langalla keinuessaan juuri sopivan ärsyttävän uhmakas huomion kiinnittääkseen. Tuutunen ottanee Miton neuvosta onkeensa :)

Naukulan Mamma: Kärpänen oli kyllä aika lihava... Naukulan resepti vaikutti kerrassaan mainiolta, Tuutilla onkin siitä vain yksi kysymys: voiko kaikki ainesosat korvata tonnikalalla?

Tuutäti: Milläs laitat tilkkupeiton säilöön, kun et saa kissaa pois peitteeltä? Nyt sen tilalla on tyynyjä, arvaa vaan kelpaavatko!

Oliko pentukurssin suurin kenties tanskandoggi tai leonbergi? ;D Monella koiralla ja kissalla on kuulossa vikaa, kun paikalla on huomattavasti kiinnostavampia tyyppejä kuin ihminen.

tuutäti kirjoitti...

Bernin paimenkoira, Oton ikäinen.

Kotona harjoiteltiin taasen lihanjakoa, tasan kaikkien kolmen kesken. Hyvin onnistui.

ella kirjoitti...

Tuutäti: Hyvä, että lihanjako sujuu :) Lyytistä olisi tietenkin mukavampaa, jos jakojärjestys olisi "Lyyti-Vappu-Lyyti-Otto-Lyyti.."

Onni kirjoitti...

Ei niitä saa. Paisteja meinaan, ne on saavuttamattomissa.
Mutsis suuttuis kuitenki sulle.

Naukulan Mamma kirjoitti...

Kiitos Ella, että hait tomaattitietoutta Naukulaan ja muille! Kiitos vielä myös linkkiopetuksista :) ! Miten me ikinä oltais pärjätty ilman apuasi! Iso kiitos! Ja kaikista ISOIN kiitos Tuutusen blogista :) !

ella kirjoitti...

Onni: Oon kyl käpäläl kokeillu, ettei niit ikkunan läpi tosiaankaan saa. Eikä mun äiti suutu, se syö ite hiiriä.

Terkuin Unna Tuutikki

Naukulan Mamma: Jopas nyt tuli kiitetty olo :) Välitän blogikiitoksen päätähdellekin, silityksin. Blogin pito on ihanaa, kun on noin mukavia kommentoijia.

Hienoa, jos tomaattitiedonhausta oli hyötyä muillekin. Itse tunsin itseni jo miltei yli-innokkaaksi paasaajaksi asian suhteen, mutta halusin selvittää asiaa, koska omatkin kissani tuntevat vetoa tomaattituotteisiin.

Naukulan Mamma kirjoitti...

Ella: Oikeesti kiva kun jaksat näitä juttuja selvittää! Siksi pitää myös kiittää :)

Ja repesin kyllä täysin kun Unna Tuutikki kommentoi Onnille äitinsä syövän hiiriä :D

On se hyvä, että nauru pidentää ikää! Tätä hihittelen kyllä loppu illan :D

ella kirjoitti...

Naukulan Mamma: Ei kaikki voi olla mammoja kissoilleen ;D Unnan äiti on tiettävästi soma ja raidallinen maatyöläiskissaneito Ruovedeltä, enkä minäkään usko, että hän pahastuisi tyttärensä paistinsyönnistä. Hihittely on terveellistä! :)

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Tuutusella on pörheä paisti parvekkeella - ei ihme, että kissa mielellään ottaisi vähintäänkin tassukontaktia paistiin. :)

ella kirjoitti...

Sirpa & Kollo: Hyvin ovat taloyhtiön ihmiset paistit syöttäneet ;D Kissaa ei taida niinkään kiinnostaa paistin koko, vaan tuo uhmakas ja haastava keikkuminen aivan saalistajan silmien edessä.