Eilen oli hirveä päivä. Kissaraukalle oli annettu niin pahaa ruokaa, että maha oli kerrassaan sekaisin. Koeta siinä sitten asioida hiekkalaatikolla asiallisesti, kun suoletkin huutavat inhosta.
*Tämä kappale on hienotunteisesti sensuroitu*
Tietämätön kansa luuli tilanteen jo olevan ohi, mutta kissa sen kuin istui sitkeästi kylpyhuoneessa tuijottaen syyttävästi viemäriä ja selkä tiukasti seinää vasten parkkeerattuna. Viimein välähti, että viisas neiti Penninraha oli hakeutunut pesutiloihin, koska turkki oli yhä vastenmielisen tahmainen.
Itse pesu sujui ongelmitta: vaahdottaminen kävi hieronnasta ja hammasmukilla sai kaataa kissanlämpöistä vettä turkille niin paljon kuin tarvitsi. Unna jopa puski ja kiehnäsi jaloissa, vaikka puolet kissasta tippui vettä. Kuivaaminen oli taas kauheaa. Pyyhettä oli paettava ja kuivata sai vain välittömästi turkista valuvan vesimäärän. Loput turkista Tuutti kuivasi omatoimisesti, joten meillä ryitään karvapalloja taas pian.
6 kommenttia:
Kollokin märkine turkkeineen välttelee aina pyyhettä ja pyyhkii liiat vedet minun housunlahkeisiini. :D
Mikä lie syynä moiseen pyyheinhoon. Unnaa ei ole aikaisemmin pestykään, eikä kyllä tullut mieleenkään, että kuivaaminen saattaisi olla se inhottavin vaihe. Etenkin, kun kisu on jo tottunut käsittelyyn, eikä aristele muitakaan "hoitotoimenpiteitä".
Anni vihaan kuivaamista myös, pyyhkeen sisältä kuuluu aina kiukkuinen kitinä. Pesu menee helposti, saa suihkuttaa rauhassa. Itse vedän käsillä ensin turkista suurimman vedet, myötäkarvaan "silittämällä". Sen jälkeen pyyhkeellä kunnes kissa saa lopullisen hepulin. Joskus kuivasin hiustenkuivaajalla vielä, mutta kun karvapalloja ei tunnu tulevan niin olen antanut nuolla itse.
Samalla tavoin käsin silittämällä sain Tuuttiakin kuivattua. Muuten kissa olisi paennut miltei litimärkänä, koska pyyhkeen sisällä lähinnä vain käväisi...
Ei muuten yllättäen ole täälläkään (ainakaan vielä) laattailtu karvaa, vaikka kissa pakeni pyyhekuivauksesta vielä selkeästi märkänä. Ehkei tähän aikaan ollut niin paljon irtokarvojakaan.
Kummitätikisut joutuivat eilen osittaiseen pesuun inhottavan paluumatkan jälkeen. Voi toisia. Eivät oikein tykänneet. Mutta kuivata kuitenkin sai!
Tätiparat. Vaan sittempä vasta parkoja olisivatkin, jos jätettäisiin ihan niine "hyvineen" olemaan. Ja tietenkin sai kuivata, Lyytinhän saa rullata vaikka ympäriinsä pyyhkeeseen ilman vastalauseita! :D
Lähetä kommentti