Suurkiitos sille, joka ikinä keksikään huovutusneulan!
Huovutusneula sai tänään uuden käyttökohteen, kun Tuutti intoutui poikkeuksellisesti raastamaan sohvaa kynsillään. Sohvakangas on laadultaan melko karkeaa kudosta, johon kissan kynnet tarttuvat erinomaisen hyvin ja jonka antaumuksellisesta repimisestä jää näkyviin selviä nyppyjä ja lankalenkkejä. Kangas on jo valmiiksi hieman eri paksuisista ja värisistä langoista tehtyä, joten kynsimisjäljet sai tiksuteltua huovutusneulalla todella huomaamattomiksi. Ennen ja jälkeen valokuvat jäivät tällä kertaa ottamatta, eikä niitä toivottavasti ihan heti saadakaan.
Tökityissä kohdissa ei ollut onneksi mitään "täytettä", sillä voisin kuvitella, että neulan väkäset toisivat täytettyä kohtaa piikittäessä helposti esimerkiksi vanua mukanaan sohvan sisältä. Kikkaa kannattanee kokeilla jo "valmiiksi epäsiistin näköisiin" kudoskankaisiin sohviin ja niihinkin vain omalla vastuulla siitä kuuluisasta huomaamattomasta paikasta aloittaen.
2 kommenttia:
Eipä olisi ekana tullut mieleen tikuttaa sohvaa! Mutta hyvinkin toimiva varmaan. Meillä on niin sileä pintainen sohva ettei sitä voi nakuttaa eikä siinä kyllä raapimiset pahemmin näy, jota meillä ei tosin harrasteta sohviin. :)
Itsekin kokeilin moista aivan hetken mielijohteesta, kun sattui olemaan neula kädessä kissaa kieltäessäni. Tuli hieman Pelle Peloton -olo, kun homma toimi :D
Meilläkään ei siis tavallisesti harrasteta sohvien raastamista, vaan tämä oli jokin satunnainen höyrähdys. Sohvan sijaan mieluisinta kynsittävää ovat kummallisesti pöydän metalliset putkijalat, joihin ei tietenkään jää mitään näkyviä jälkiä, mutta ehkä jotain hajuja?
Lähetä kommentti