keskiviikko 17. elokuuta 2011

Kullan kallis


Myös tätilän astiakaapit olivat Tuutista kiintoisa tutkimuskohde.

Vaikka tätilän huikeat ulkoilumaastot, kiipelypuut ja rappuset ovatkin vertaansa vailla viihtyy Unna silti parhaiten omassa valtakunnassaan. Kuten muuan toinenkin mustavalkoinen söpötär on Tuutunenkin sanan mukaisesti kotikissa.


Onnea on, kun ei tarvitse matkustaa kuljetuskopassa ja saa kelliä sängyllä kenenkään häiritsemättä.


Ilmeisesti pienellä kissalla oli ikävä myös omia aurinkoläikkiään, jotka ovat olleet koko kesän loikomatta. Läikkäystä varten oli kainaloon kaapattava vielä ikioma Ikea-hiiri (Lyytin hiiret eivät olleet juuri mistään kotoisin!), jotta läikät tulisivat varmasti kunnolla loiotuiksi.


Kaikista eniten oli tietenkin ikävä kotiin jäänyttä geämi-paperiverkkoa ja puuhakasta origamien tekoa Ikea-hiiren kanssa.

Kappale U.T. Penninrahan ja I. Hiiren performanssista "Origami".

23 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Unna! :-D Mahdottoman hassu söpötassu. Ihana pehmopehva, vihreä/kultasilmä (tarpeen mukaan), kodin hengetär! Me fanitetaan sua Ransun kanssa ihan kamalasti!

ella kirjoitti...

Älkää unohtako mun villamassua fanituksesta! Muuten hyvä, pusuja faneille!

Terkuin Unna Tuutikki

Olen tuuminut, että Unnalla on jemmassa turkkinsa poimuissa vihreät herkistelylinssit ("päästä kissaraukka kuljetuskopasta" -tilanteisiin) sekä kullankeltaiset petolinssit poseerailuun ja vaanimiseen. Tilannetajuinen neiti siis.

Tasha kirjoitti...

On sulla origamit, ei voi muuta sanoa! :D

Heidi kirjoitti...

Oma koti ja oma kotikissa kullan kallis! <3

Ja tuo viimeinen kuva :D

ella kirjoitti...

Tasha: Juu, luovastihan tuota silppukasaa voisi kutsua vaikka "Syksyn lehdet" -nimiseksi paperitaideteokseksi :D Silppua kyllä tulee, kun katti vuoroin suikaloi geämiä ja vuoroin kimputtaa hiirulaistaan.

Heidi: Siinä Unna mallaa kieli poskessa, mahtuvatko kaikki käpälät yhtä aikaa Ikea-hiiren päähän ;D

Mamma N kirjoitti...

Voi Unna <3! Oot sä niiiiin ihana, suloinen ja pusutettava pakkaus. Koti on paras paikka täälläkin!

Lea kirjoitti...

Eikö olekin aivan ihana tulla kotiin <3

Saila kirjoitti...

Niin, villamassu myös, muiskis muiskis muiskis muiskis muis...
ja noi silmät!
pörrrr!
RANSU

(Musti fanittaisi myös, mutta ujostelee tyttöjä)

ella kirjoitti...

Naukulan Mamma: NIIIIIN totta! Tilasin heti mun ihmiseltä riittävän pusuteltavan pusumäärän toimitettavaks. Nimittäin tykkään, kun kaikki huomio on pelkästään mulle.

Lea: Paras. Ja se, kun kaikki on minun, minun, minun eikä kenenkään toisen!

Ransu: Nii <3 *muiskis* Nyt on hyvä määrä fanitusta ilmassa!

Terkuin Unna Tuutikki

Viivi kirjoitti...

Hei noi astiakaappien taustaosiot ovat meidän Säpsyn lemppareita. Välillä porukalla ihmetelläänkin, että a) missä välissä se sinne ehti ja b) miten ihmeessä se sinne mahtui ylipäätänsä...

Hauskoja ilmeitä hiirileikeissä!

ella kirjoitti...

Unnakin livahti laatikon taakse täysin huomaamaatta, vaikka seisoimme kyseisen laatikon kohdalla koko ajan... Huomasimme vasta sulkuvaiheessa, että välissä on kissa. Lihapalalla houkuteltuna neiti tuli pois kovalla kolinalla. Mysteeriksi jää, miten se sinne alunperin pääsi äänettömästi :D

Saara kirjoitti...

Hitsi, just oltiin Ikeassa ja mietin pitäiskö ostaa toi Ikea-hiiri ja sitten en ostanut kun ajattelin ettei nuo sillä leiki kummiskaan, kun ei ole huumausainetta mukana. Ja sitten tuli tällaiset leikkimiskuvat Unnasta... Pakko hankkia hiiri siis seuraavalla kerralla, kyllä se niin kivalta kaverilta vaikuttaa...

ella kirjoitti...

Toiset kattiset tuntuvat viehtyvän Ikea-hiiristä sellaisenaankin :) Vappu ei niihin juuri vilkaise, mutta Lyyti taas paiskoo ja kuljettelee omiaan (kyllä, monikossa!) päivittäin. Eipä ole kallis kokeilu ja jos ei kissoille kelpaa, kelvannee jollekin tuttavien lapselle.

Unna on rakastunut Ikea-hiireensä totaalisesti hiljaisen alun jälkeen (http://unnatuutikki.blogspot.com/2010/07/hittituote.html) ja sittemmin meno on ollut säännöllisesti huimaa (http://unnatuutikki.blogspot.com/2010/07/aamuvillin-paluu.html) :)

Saara kirjoitti...

Pakko siis hankkia... Kukapa nyt ei ikeaan kissan takia menisi :)

ella kirjoitti...

Niinpä, näön vuoksi voinee jonkun hajukynttilän tai sukkatelineen ostaa samalla, etteivät vallan kahjona pidä ;D

Mamma N kirjoitti...

Ikeaan mennään NIMENOMAAN kissan takia :D Kannattaa hankkia sellainen neliraajakynsienraapimapalli samalla!

ella kirjoitti...

TUOTA en muistanutkaan :D Jos ei käytä itsepalvelukassaa (ja kukapa käyttäisi, kun kuormassa on parikymmentä hiirulaista ja puolitusinaa kynsienraapimapallia) kannattanee mainita kassatyöntekijälle vielä, että niistä saa raapimakäytön jälkeen mitä erinomaisimpia kattokruunuja ;D Myös Lyytin Ikea-hiirikokoelma oli pesun jälkeen komea sisustuksellinen näky roikkuessaan pyykkinarulla hännistään rivissä!

Musta ja Harmaa kirjoitti...

Taidekissa. Origami-jami-jami! Me fanitetaan ja respektoidaan!

ella kirjoitti...

Kiitti, Musta ja Harmaa, näkemystä riittää! Ihminen lupas laittaa vielä videonkin mun luovasta prosessista!

Terkuin Unna Tuutikki

Mamma N kirjoitti...

Ihanaa! Ikean hiiret pyykkinarulla :D Eipä tiennyt Ikea olevansa eläintarvikeliike. Sitten siellä on vain ihmisille jotain pientä rekvisiittaa.

ella kirjoitti...

Hiiririvi oli komea näky :D

Onhan Ikeassa ainakin joskus ollut virallisia eläintarvikkeitakin mm. Luolaleijonan klaanilla on bongattu kateutta herättävän hieno Ikean "kissateltta".

Meei kirjoitti...

Oma koti, omat lelut, omat säännöt. Mikäs sen parempaa! Ja voi hitsi että kaipaan tuommoista pörröturkkia itselleni mihin upottaa sormet.

ella kirjoitti...

Näin on! Oman kodin ja tuttujen sääntöjen rakastus huokuu hurinana kissasta :)

Unna-neiti vinkkaa, että ilmaisia pörrömassumaatiaisia on tähän aikaan vuodesta taas "vapautunut" joiltakuilta vastuuttomilta siinä määrin, että kyllä sieltä sinullekin riittäisi. Ja yksi rauhallinen pörrömöllykkähän ei tunnu enää missään, kun valtakunnassa on jo kaksi hypersukkelaa itispoitsua ;D