perjantai 5. elokuuta 2011
Doppelgänger
Eräänä iltana liljapenkissä istui Unna. Kansalaiset hieroivat silmiään urakalla. Missä välissä kissa pihalle ehti? Kuinka kauan se on siellä ollut? Tässä kohdin kansalaiset huomasivat, että Unna on eteisen kenkäkaapissa. Vilkaisu ikkunasta kertoi, että kissa istuu liljapenkissä. Ei, vaan kenkäkaapissa. Vai sittenkin liljapenkissä?
Tunnin kuluttua kaksoisolento oli yhä paikalla ja kansalainen lähetettiin sille juttelemaan. Jo portailta kävi ilmi, ettei kyseessä ollut edes neiti vaan herravieras, joka istua kökötti rinteessä liljapenkin suojissa. Kansalaisen tiedusteluista huolimatta vieras ei suostunut kertomaan, ketä oli tullut tapaamaan vai oliko vain yleisluontoisesti tyttöjä katsastamassa. Herra ei myöskään välittänyt minkään maailman kissittelyistä tai maanitteluista, vaan tupotti sitkeästi niillä sijoillaan, kunnes kansalainen oli edennyt kolmen metrin etäisyydelle. Silloin smokkimies venytteli pitkällisesti ja kääntyi liuetakseen äänettömästi tiehensä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
23 kommenttia:
Uniikki Unna!
Sulla on ihalilja. Pidä puoles. Älä antaudu! Äläkä ainakaan päästä sitä vähällä!
Täytyy myöntää että kaverilla on makua...
RANSU
Outo stalkkeri. Tosin pikkuisen täälläkin kyllä epäillään, että sulla on vaan salainen ihailija eikä ehkä enää tämän tapauksen jälkeen niin salainenkaan... Mutta onkos se mikään ihme, kun on noin hurmaava neiti kyseessä.
Toivottavast kissaneideillä ei tule tästä salaperäisestä kissaherrasta kilpailua. :)
Siellä on sen verran sitä naiskauneutta ettei se nyt ole ihmekkään, että herraseuraa olisi tarjolla! Ja vielä noin komeaa herraseuraa!
Sulho! Ja vielä samannäköinen! Toisilla käy säkä!
Vaikuttaa herrasmieheltä. Oiva sulhasehdokas :) ?
Ihailija, joka keräsi rohkeutta seuraavaan askeleeseen ja sitten ihminen tuli sekoittamaan kuviot? ;D
Mutta olisitte te vaan kaunis pari!
Unna ja Ella! Teille on tunnustus Saaripalstalla.
Ransu: Paha sanoo, ketä toi on riiamassa, kun ollaan kaikki niin nättiä! Mut älä huoli, ite en ainakaan ton kelkkaan lähe, kun ei kaikki oo aina niin mustavalkosta. Pitää ajatella harmaan sävyjäkin <3
Terkuin Unna Tuutikki
Herra Mäykynen: Stalkkeri bongattiin taas tänään niskat matalana ojan laitaa hiipimässä. Ei korvaansa lotkauttanut kansalaisten kyselyille, liekö nolottanut, kun jäi kiinni riiuureissultaan.
Sirpa ja Kollo: Tarkemmin kun kansalaiset muistelivat, tulivat he hoksanneeksi, että tämä lienee se sama jannu, joka viime vuonnakin kävi reviirin laidalla laulamassa. Silloinkin sellaiseen aikaan, kun Unna vietti tätilässä lomiaan...
Naukulan Mamma: Sitähän tässä on pohdittu, että kukas neideistä olisi se suosikki. Vappu-emäntä antoi ainakin viime kesänä (piikki)rukkaset muuan mustavalkoiselle herralle, joka kuitenkin sitkeästi lauloi ojan reunan kiviltä ja kävi pihassakin ehdottelemassa.
Musta: Kyllähän se romanttista on, että sulhasia tuppautuu miltei ovelle asti tarjolle :)
Katjusha: Lyyti ja Unna kyllä kurkistelivat ikkunasta tätä jannua ihan kiinnostuneina, mutta Vappua ei taida kosijat miellyttää. Pysyisivät vaan omilla pihoillaan, tuumii kissaemäntä :D
Heidi: Saapa nähdä, kuinka ihailijan rohkeus kehittyy :) Kansalaiset lupaavat pysytellä jatkossa etempänä kissojen omia kuvioita sekoittamasta.
Furensic Evidence: Väriyhdistelmä olisi kieltämättä onnistunut ;D
Saila: Kiitos! Tunnustamme heti seuraavassa postauksessa :)
Heh! UskoMaton yhdennäköSyys! JätkäLLä on kyllä tyyliä, mutta kuinka kauaN se stalkkas, ken tietää. Tyyni luoNNe. Mun tyttis on sellanen mieliKuvitusnaiNen. Tosi ihaNA!
Kalle: Näin on, tyyliä löytyy ja kukapa tietää, vaikka kylmän rauhallinen smokkijannu olisi ollut vaikka salainen agentti!
Onnea sinulle ja mielikuvitustyttiksellesi, sovitte varmasti täydellisesti yhteen! :)
Mikä tulinen katse. Kuva ja tekstin alku sai minut melkein kananlihalle : )
Mayo: Kyllä täälläkin oltiin hetki silmät ymmyrkäisinä ja pohdittiin, pitäisikö liljapenkin kissaa koettaa houkutella sisälle. Liljan lehtien lomasta kun ei tosiaan erottanut muuta kuin mustavalkoisen kissahahmon.
Kauhuromantiikkaa! En ole sellaista tietääkseni lukenut, mutta tuo kuulostaa ja näyttää siltä.
Mindy: Hihii! Ei täälläkään niin hurjia lueta, mutta ilmeisesti kirjoitetaan ja kuvataan oikein sujuvasti ilmankin ;D
Huh, tiedän niin tunteen kun sydän jättää pari lyöntiä väliin. Siellä se minun _sisä_kissa kipittää ulkona. MITÄ? Eikun makaa pesässä.
Mutta ihan selkeesti on tullut Unnaa tapaamaan herra. Hieman, köh, epäilyttävä lähestymistyyli hänellä.
HIhi, voimme kuvitella kansalaisten hämmästyksen!
Unna, harkitse vielä! Musta toi tyyppi ei nyt ollenkaan pimeältä, vaan suorastaan välkyltä, älynväläykset näkyvät pitkälle!
Meei: Melko syvän helpotuksen huokauksen siinä tuli päästäneeksi, kun oma höpötöppönen haukottelikin kaapissa ja ihmetteli, minkä vähäpätöisen syyn nojalla iltatorkkuja häiritään :D
Viivi: Ilmeemme olisivat ehkä olleet näkemisen arvoiset :D
Jenni: Joo toi ja sit kans jos se ois ihan juntti, niin ei se ois noin tyylikkäänä liikkeellä! Alan jo taipuu sille kannalle, että mun ihailija on salainen agentti niinkun James Bond. Tosin oon kyl edelleen mieluiten Franz Sanchezin misu.
Terkuin Unna Tuutikki
PUSku, tyttöseni!
FRANZisi
*puss*
<3<3min Unna
Lähetä kommentti