Ja niin koitti pelätty eläinlääkäripäivä. Saatuaan valjaat päälleen Tuutti alkoi epäillä pahinta ja otti suunnan sängyn alle. Viekkaudella ja julmuudella, jotka tällä kertaa aineellistuivat sateenkaarenväriseen hihnaan, matka kuitenkin pysäytettiin alkuunsa ja urhea vapaustaistelija joutui koppaan.
"Kutsukaa poliisi! Ja palokunta! Kutsukaa poliisi, tää on pahaa unta!"*Eläinlääkärikäynti oli rauhallinen ellei suorastaan staattinen. Vain Tuutusen sydänparka hakkasi ylikierroksilla. Kissa sai olla koko ajan kopassaan, mitä nyt katto hävisi hetkeksi. Tervettä kissaa ei tarvinnut paljon pyöritellä ja rokotuksetkin menivät vallan huomaamatta. Kiitokset eläinlääkäri Jussi Laitiselle ymmärryksestä pienen pelkuriraukan käsittelyssä ja siten vähiten pelottavasta eläinlääkärikokemuksesta.
Reipas tyttö sai palkkioksi kuivattua maksaa ja samanlaisen huipputähden kuin Ransulla ja Mustilla oli ja Seijastiinan Monalla on. Se on hyvä. Naksut ja leikki eivät tosin heti maistuneet, koska eläinlääkärijärkytyksestä toipuminen kesti kelpo tovin (=naksuihin uskalsi kajota vasta 20 minuutin päästä kotiin paluusta).
"Heippa! Oliks sun vanhemmat simpukoita ku oot tommonen hummeri... eiku... " Tuutin luontainen charmi puree itsetietoisiin tähtösiinkin.*Unna Tuutikki Penninraha lainaa tässä Niiden Luumäkien kappaletta Motelli (Kutsukaa poliisi). Kaikki kunnia heille näistä osuvista sanoista.
17 kommenttia:
Reipas tyttö! Tuo koppakuva on niiiiin hellyyttävä, voi mikä ilme! Tekisi mieli rynnätä sinne HETI pelastamaan kisurukka pulasta. <3
s
Pusi urhea!
Toi tähti oli hyvä niin kauan kuin sitä kesti!
RANSU
Saila: Tuutulla on kyllä ilmeet hallussa... Mm. tuo "paha ihmishirviö kiduttaa kissanpenturukkaa" -ilme, joka on niin hellyyttävä, että meinaan aina päästää kissan pois vankilastaan ennen kuin järkeilen, että on se rokotettava tai otettava mukaan junamatkalle kuitenkin.
Ransu: No todellaki! Jos toi menee rikki, nii vaadin kyl saman reissun piikkiin vielä korvaavan tähen. Ne muuten muisti mut siellä lääkärissä, kun eka rokotuksissa urheilin vähän enemmänki...
Terkuin Unna Tuutikki
AIJAIJAI! Vetskulle! Äääh! Onneks selvisit kotiin asti takas!
Nii. Mut onneks on mainetta siellä, niin se setä osaa varoo mua ja käyttäytyy nätisti. Kotiin selviiminen olikin vähän nii ja näi, kun toi narukäsi ei melkeen jaksanu mua kantaa. (Huom! Lääkärissä sanottiin, etten oo läski. Yhtään.)
Terkuin Unna Tuutikki
We all live in yellow submarine,
yellow submarine, yellow submarine.... Kiitti, nyt se soi sitten päässä taas koko päivän. :D
*tök* järkyttyneeseen nenään.
Sea-parka... Mutta keltainen sukellusvene on ehdottoman Loistava kulkupeli! Kävelymatkalla sain kuulla pariinkiin otteeseen iloisen hihkaisun: "Katso, siellä kissa matkustaa!"
Hyvä Tuutti! Sä alat oppia tai siis ne siellä eläinlääkäriasemalla ovat oppineet käsittelemään sinunlaisiasi kisuja!
Tätilässä tilanne on liki ennallaan, Lyyti uskaltaa tulla alakertaan Oton ulkoillessa. Ja alarappusille Oton ollessa sisällä. Rajuja yhteydenottoja (käpälöintiä) ei ole ollut.
Eivätköhän ne siellä vetskulla ole jo osanneetkin tällaisia pelkuriraukkoja käsitellä, kun jo viimeksi "hypnatisoivat" Tuutusen koppaansa rauhoitusta varten. Tällä kertaa Tuutu sai pari naksua nuuskittavakseen ja rokote sujahti sillä välin niskanahkaan. Ei kisu inahtanutkaan :)
Hyvä, ettei rankkoja yhteenottoja ole ollut. Rauhaa Lyytille <3
Reipas Tuutunen! :)
Reipas, hieno neiti! Taas on toivottavasti monta yötä seuraavaan kertaan...
Sirpa & Kollo: Kun kissa ei sinkoile pakokauhuisena pitkin vastaanottoa, se on reipas ja kiltti :)
Naukulan Mamma: Niin, eihän sitä koskaan tiedä. Varmaksi voinee sanoa kuitenkin, ettei rokottaa tarvitse enää hetkeen. Sen verran Tuutusellekin lupasin :)
Eläinlääkärikäynnit on siitä kivoja että sen jälkeen saa aina herkkuja :)
Tasha: Näin on! Hellämielisenä sitä koettaa aina ostaa pois huonoa omaatuntoaan herkuilla rääkättyään kissaa eläinlääkärireissulla :D Kissa ei taida tätä elettä enää yhdistää tohtorireissuun, mutta antaa anteeksi kauheudet onneksi muutenkin.
Voi,sinua tuutti,miten pelästyneen näköinen olet,tuolla kopassa,ihan sellainen,et mihin nyt viedään-ilme sinulla,turhaan ja eihän sattunut rokotuksetkaan.:),olit urhea Tuutti♥
Tansku: Tuota suurisilmäistä pikkuraukkaa käykin aina kamalasti sääliksi näillä reissuilla. Olin oikein ylpeä, kun Tuutti malttoi edes pysyä paikallaan lääkärissä :)
Rokotukset ovat kisusta varmaankin se pienin paha eläinlääkärissä, koska ainakaan Tuutti ei ole niihin reagoinut kertaakaan mitenkään. Kauheaa on, että viedään pois kotoa oudon hajuiseen paikkaan, jossa vieraat ihmiset käpälöivät. Ehkä kuitenkin nämä rauhallisemman ell-käynnit taittavat pikkuhiljaa terän pahimmilta pelkokohtauksilta.
Meillä juuri leikattiin kissa ja hymytyttökissastamme kuoriutui julma leijona. Nukutuksesta herättyäänkin se aloitti sähinän, vaikka silmät tuskin pysyivät auki eikä jalat kannattaneet. Lääkäri sanoi, että oli melkoinen tapaus. Siihen verraten selvisitte vähällä, mutta sama pelko molemmilla kissoilla : )
Mayo: Huh, millainen mielialanvaihdos! Eläinlääkäri ei taida tuoda esiin aivan kissanne parhaita puolia! :D
Tuutille tämä kerta olikin menestyneimpiä (pelkoreaktiot pysyivät hallinnassa), mihin vaikuttanee se, että edellisillä kerroilla kisu ei olisi arkuuttaan vielä antanut koskea ollenkaan.
Lähetä kommentti