Kotona taas, kiitos kyydistä isä! Tuutti matkusti kopassaan oikein mallikkaasti turhia elämöimättä ja kuopsuttelematta. Kotona alkoi jälleen tuttu kurina ja purina, joita on jo kaivattukin, sillä tätilässä Unna ei juurikaan juttele.
Unnan vierailun näennäisestä vastenmielisyydestä huolimatta olivat Vappu ja Lyyti olleet kerrassaan kummissaan neidin lähdöstä. Kuljetuskopan verkko-oven läpi kissat nenivät läksiäisiksi ilman minkäänlaisia pörhistelyjä tai sihinöitä. Lähdettyämme talo oli tutkittu tarkkaan kadonneen jäljillä naukuen.
Maisema ei ole karannut.Kiireellisimmät tarkistukset tehtyään Tuutunen loikkaisi tarkkailuasemiin ikkunan ääreen. Näköala on edelleen mitä parhain.
Kotoisaa uuttavuotta!
Maisema ei ole karannut.
7 kommenttia:
Vaikka matkustaminen on niin mukavaa, on kotiinkin aina ihana palata! Varmasti kurisee ja purisee nyt Unna hurjasti :) Kotoisaa uutta vuotta vaan teille!
Kiitos! Nyt Unna jo höpöttelee ja varaa vieruspaikkaa sohvalta aivan kuin ei olisi kotoa poissa ollutkaan :)
Kotia ei voita mikään. :) Hyvää uutta vuotta!
Unnalla on söpö selkä :-) Koti on paras, ja on myös kiva tietää, että tädit oli kumminkin vähän kaivanneet!
Sirpa & Kollo: Kiitos :) Unna selvästi nauttii, kun saa kotona olla jakamattoman huomion kohteena.
Saila: Unnan selässä on hupsu kuviointi. Ihastuin siihen heti ensimmäiset kuvat kisusesta nähdessäni :) Kummitätikissat olivat lähdöstä kerrassaan ihmeissään, ja ihmetyin minäkin, kuinka osaaottavasti kissat toisiaan nenivät läpi kuljetuskopan oven.
Kaunis on Unna niin eestä kuin takaa!
Furensic Evidence: Niin on, ja voin vakuuttaa, että kauneutta riittää myös molemmille kyljille :)
Lähetä kommentti