perjantai 14. tammikuuta 2011

Kasvua

Koiranpennut eivät pysy pitkään pieninä, mikä ei liene ihme, kun Otto-poikakin on kasvattanut massaansa viikossa kokonaisen kilon. Pelkistä kissapäivityksistä pitävät pääsevät siis pian eroon koiranpentupäivityksistä, mikäli kasvu jatkuu tätä tahtia.

Oton tassujen asento on topakka kuin Tuutusella konsanaan.

Vaikka pentu alkaakin olla painoltaan jo ylemmässä painisarjassa, päihittävät kissat pikku pönttö-Einarin kaikissa lajeissa sisäsiisteydestä hippaleikkeihin. Eräänkin kerran Vappu oli kuulemman ottanut Oton useamman kerran peräkkäin hipaksi taputtamalla koirantekelettä kynnettömällä käpälällä päähän. Liekö kuulostellut, onko kuuppa täysin ontto?

Vapun ja Lyytin ilmeistä voi ehkä lukea hienoista ansaittua ylenkatsetta muuan maanmatosta kohtaan.

Edit. 15.1.

"Huoh... Onko kukaan ees kertonu tälle painisääntöjä?"

Painikavereilla on tällä hetkellä massaeroa kolmisen kiloa eli Otto on painoltaan lähes kaksinkertainen Vappuun verrattuna. Vapun elonpainosta tosin noin kilon verran tuntuu olevan järkeä ja kylmiä hermoja, Oton onneksi. Ytyä on kissaneidissä silti siinä määrin, että Otto tulee varmasti korjatuksi, jos alkaa liiaksi hyppiä viiksille.

11 kommenttia:

Saila kirjoitti...

No todella nuo kissatäti-ilmeet ovat näkemisen arvoiset :-D !!! Pikku Otossa on myös samantapaista pyöreää pehmeyttä, tekisi mieli upottaa sormet ihanaan selkään, niin kuin Unna-neidin nuoruudenkuvissa.

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Toinen kissoista tuijottaa ja toinen iskee miltei silmää. :D Korkeuksista on hyvä antaa ohjeita koiranpennulle. :)

Mayo kirjoitti...

Itsekin olen yrittänyt tarkkana katsoa, kun Cilla on käpittänyt tassulla pojan pentukoiran naamaa. Ei sillä ole kynsiä esillä!

Koiranpentu on melkein vastustamattomampi kuin kissanpentu, mutta isona sitten toisinpäin : )

Naukulan Mamma kirjoitti...

Kyllä täällä koiriakin jaksetaan katsella! On ne(kin) vaan niin ihania :) !

ella kirjoitti...

Saila: Sillä erotuksella, että Unnan pentukuvissa pehmeä pyöreys on pörheän villan ansiota, mutta Otto on pentu-untuviensa alla silkkaa tuhtia koiranpentua :)

Sirpa & Kollo: Korkeuksiin on myös hyvä paeta ohjeistettuaan koiranpentua liiaksikin ;D Lyyti kuulemman neuvoo Otto-pojalle sähisten, mikä on talon taso, ja koettaa havainnollistaa sitä myös toistuvasti etutassuaan kohottamalla... Pojalla on opittavaa.

Mayo: Koiranpentu kasvaa niin hurjan nopeasti "valmiiksi", että melkein harmittaa. Kissan söpöin pentuaikahan kestääkin sitten ainakin 16-vuotiaaksi, mikäli onnea on ;D

Naukulan Mamma: Hyvä tietää, ettei koira aja lukijoita pois ;) Itse raportoin mielelläni kaikesta pörröisestä ja söpöstä, joten kissatätilästä saamani kuvapäivitykset lisäilen helposti blogiinkin.

Nessu ja Maiselmo kirjoitti...

Pienessä iässä sitä pitää vähän suurentua (lihoakkin). :) Sieltä ylhäältä on kyllä upea katsella Oton puuhailua ja antaa vihjeitä Otolle.

ella kirjoitti...

Nessu & Maiselmo: Kyllä tädit neuvovat :) Vappu on sen verran kärsivällinen ja itseluottamus sen verran korkealla, että viitsii olla pennun painikaverinakin tiettyyn pisteeseen saakka.

Zepa kirjoitti...

Hmm, kilo viikossa, sehän on melkein kuin mulla.

ella kirjoitti...

Zepa: Tämä ei ole Vuodatuksen blogi, joten täällä ei kehoteta pudottamaan. Päinvastoin jokainen lisäkilo on kiistaton etu painissa! ;D

Nunt kirjoitti...

Meillä on koira tuplasti kissan painoinen ja silti se yhä häviää painimatseissa. Koira kohkaa ja hötkyilee ja läimii tassulla, kissa tuijottaa korvat luimussa, odottaa, miettii ja sitten hyökkää suoraan kurkkuun kiinni ja selättää koiran. Kaikella sisarusrakkaudella siis, ei se kovin lujaa pure. Ainakaan ihan joka kerta :D

ella kirjoitti...

Nunt: Uskoisin, että nopeus, notkeus ja yllättävyys ovat kissan valtteja painissa :) Tätikissat Vappu ja Lyyti eivät omassa kuperkeikkaleikkipainissaankaan hötkyile turhia, joten painisäännöt lienevät samat koirankin kanssa.