keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Sylitekniikkaa

Unna ei ole aivan synnynnäinen sylikissa, mutta kehittää tekniikkaansa toistuvien harjoitusten kautta. Esimerkiksi seuraava kuva näyttää jo tietystä kuvakulmasta aivan standardien mukaiselta sylitilanteelta. Kissa on kömpinyt kansalaisen syliin läppärin tilalle.


Unnan määritys sylille on kuitenkin toistaiseksi hyvin vapaamuotoinen. Tarkastelu toisesta kulmasta osoittaa, että takajalkojen varpaat ovat yhä sohvalla, mutta takamus istuu tukevasti kansalaisen kyynärvarrella. Tästä seuraa, että varsinaisesti vain eturuumis on alueella, joka nihkeimmissä määritelmissä syliksi luettaisiin. Kansalaiset eivät halua olla asian suhteen näin ahdasmielisiä.

Toim. Huom. Unna ei ole jättikissa. Se on kuvakulman syytä.

11 kommenttia:

Saara kirjoitti...

Kyllä tuo meidän standardeilla on ihan täyssylittelyä, Aamos tekee usein samaa, tosin tuntuu että ehkä sen takia kun se on jättikissa ja ei meinaa mahtua muuten hyvin...

Saila kirjoitti...

Jätti-Unna ♥ Eikö se olisi ihanaa, jos Unna olisi jättikissa? Ihanuutta olisi entistä enemmän!
Sitä ei voi laskea tieteellisesti, missä vaiheessa syli alkaa - kissa on liian elastinen olento moisiin rajoituksiin. Juuri kun puhuin Viljosta uusimmassa kirjoituksessani, hän oli hyvä esimerkki tästä joustavuudesta. Viljo tykkäsi nukkua päälläni, mutta joskus varsinkin vasta nukahtamisvaiheessa Viljolle riitti, että sen tassu oli nilkkani päällä. Yön edetessä voi sitten siirtyä päälle muidenkin ruumiinosien osalta ja jopa niin, että lopulta tassut eivät enää olleetkaan päälläni. Kissat eivät ole mitään hiustenhalkojia ;-)

Harmaa kirjoitti...

_Joskus_ syli on ihan ok, mut kieltämättä asian kans ei tarvi liioitella. Sitäpaisti kun ihmisii ei päästä tottumaan siihen, että ois sylissä, niin ne on liikuttavan kiitollisii sitten kun syliin menee. Haha!

ella kirjoitti...

Saara: Teilläkin on siis kissan mukautettuun syliytymiseen mukautetut sylittelystandardit! Rapsutuksia aidolle jättikissalle <3

Saila: Sitä täälläkin tuumittiin, että aivan turhaa nävertelyä olisi väittää, etteikö olisi syliytymisestä kyse. Rajat eivät pitele kissaa, eivätkä rakkautta.

Ja jätti-Unna, mikä ettei <3 Tuntuukin hullulta, että noin paljon ihanaa voi mahtua neljän kilon pakettiin!

Harmaa: Niimpä! Just kaikki mitä sanoit, niin oon siitä samaa mieltä. Ja ihmiset tykkää kans.

Terkuin Unna Tuutikki

Myrsky kirjoitti...

Täysverinen sylikissa ♥♥♥

Ainakin sijaiskodin mittapuiden mukaan. Ja meillähän annetaan pisteitä vapaalla kädellä mitä tulee tähän syli-asiaan...

Taru kirjoitti...

Ihmismaailmassa kaikkeen pitää niin määrittää parametrit, eihän se niin oo. Täyssyllillinen, ihan selvästi!

ella kirjoitti...

Myrsky: Olemme taipuvaisia mittaamaan samoin. Syliytymistyylistä pisteytämme kuin uimahypyistä tai muusta taitolajista myös syliytymisen vaikeusasteen huomioiden.

Taru: Kommenteista on käynyt ilmi, että syli on myös muissa kissatalouksissa varsin vapaasti koettu lämmön ja yhteenkuuluvuudentunteen vaikutuspiiri, eikä niinkään tarkkarajainen ilmiö kuin saattaisi pelkän fyysisen maailman perusteella kuvitella.

tuutäti kirjoitti...

Tätilässä sylittely on kyllä yleensä 'mahoittelua', siis mahan päällä kellimistä. Toisinaan 'vierittelyä', siis vierihoidossa nukkumista jatkuvia rapsutuksia saaden ja vaatien. Kohteena on tavallisimmin sohvalla asusteleva kansalainen, olipa hänellä sitten lehti tai läppäri jo seuranaan - aina mahtuu ainakin yksi kissa mukaan!

Mamma N kirjoitti...

Sylittely? Mitä se on? Ei meiän Helmi vaan... Sai vissiin pentuna siitä tarpeekseen. Siis silloin kun tuli Naukulaan.

ella kirjoitti...

Tuutäti: Lasketaan! Tätikissat ovat vieläpä melkoisia full-contact -syliytyjiä, eivätkä epäröi talsia ihmisen yli useampia kertoja, mikäli sylin rapsutusominaisuus ei välittömästi käynnisty!

Mamma N: Helmi taitaa luottaa siihen, että rakkaus Mammaan välittyy vähän etempääkin :D Tai ehkä johtajatar tosiaan tuumii, että sylihommat ovat vauvoille?

AnnaS kirjoitti...

Meidän(kin) standardien mukaan tuo on ns. sylitilanne.
Varsinkin Robert nukkuu mieluusti villafiltin päällä ja joskus, vahingossa alla voi olla myös henkilökunnan jäsen.
"Teini-ikäinen" minikissa ei ole sylissä (enää) juuri koskaan, toivottavasti kissoillakin teini-ikä on ohimenevää.