maanantai 1. huhtikuuta 2013

Puu kaatuu

Jo vuoden valtakunnan olohuonetta koristanut kiipeilypuu katkesi tänään keskeltä. Puussa ollut kiipeilijä pelastautui paikalta ja säilyi siten fyysisesti vahingoittumattomana. Valtakunnan keittiössä on ollut tarjolla kriisiapua puunsa menettäneelle ja kansalaiset tulevat tekemään voitavansa puun eheyttämiseksi.


Turmapaikan lähestyminen hirvitti vammoilta välttynyttä kiipeilijää vielä kriisiavun jälkeenkin. Huomatkaa, ettei kylmähermoinen häntä tavallisesti koe tarvetta levitä tällaisiin mittasuhteisiin. Katkenneen puun lähestyminen koettiin kuitenkin olennaiseksi osaksi traumaattisen kriisin käsittelyvaihetta ja sen katsottiin edesauttavan tapahtuneen hyväksymistä.



Epäilijöille mainittakoon vielä erikseen, että valtakunnassakin toivottaisiin tämän olevan vain aprillia.

21 kommenttia:

Mamma N kirjoitti...

O-ou. Onneksi fyysisiltä vaivoilta vältyttiin.

Lenni ja Tommi kirjoitti...

Voi, Unna! Me tiedetään, miltä tuo tuntuu..

Saila kirjoitti...

Huh! Mikä luonnonkatastrofi. Ei ihme, että basaarissakin ilmenee kevätpörrö. Ihan syystä!
Lumouduimme täällä myös hypnoottisiin mustalaissilmiin ♥ ♥

ella kirjoitti...

Mamma N: Olin itse keittiössä puun romahtaessa ja kun tajusin, kuinka kävi, etsin oitis kissaneidin tarkastettavaksi. Pyykkitelineen alta onneksi löytyi aivan yhtenä kappaleena :)

Lenni ja Tommi: Kiitti vertaistuesta pojat! Tää on ihan kamalaa.

Terkuin Unna Tuutikki

Saila: Myrskyn kevätpörhiäinen tuli minullekin elävästi mieleen, kun Unna viimein halusi puuta lähestyä. Pörhistely ei ole Unnalle lainkaan tavallista, enkä muista milloin olisin noin pöyhkeää esitystä nähnytkään. Unna kiittää kehuista, ne vievät ajatukset pois tapahtuneesta luonnonkatastrofista :)

Taru kirjoitti...

Härttinen sentään! Ja voi apua tota pörhöä, selkeästi hurjia takaumia kuvassa. Häntä paljastaa. Toivon, että tilanne korjaantuu pian ja muistot painuvat unholaan samalla kun uusi/korjattu puu kurottautuu taas kattoa kohti !

AnnaS kirjoitti...

Unnan häntä kertoo hyvin selkeästi katastrofin vakavuuden :)

ella kirjoitti...

Taru: Eihän siitä tiedä, vaikka puun puolikas vielä uudestaankin kimppuun hyökkäisi! Parempi siis pörhistellä. Eiköhän Unna kuitenkin anna anteeksi puulleen, sillä pitkävihaisiahan täällä ei olla :D

AnnaS: Näin on :) Vieläkin selkeämmin sen kertoi se varovaisuus, jolla puun puolikasta oli lähestyttävä. Askeleet olivat ainakin kolme kertaa tavallista hitaampia.

Myrsky kirjoitti...

Onneksi kriisiapu oli lähellä! Toivottavasti korjaajakin löytyy.

Mutta kyllä Unnan häntä on muhkea! Tuolla hännällä pääsisi jo melkein purjehtimaan.

ella kirjoitti...

Myrsky: Toivotaan. Häntäpörrön massiivisuus tuli kyllä yllätyksenä! Ja se vielä kestikin niin, että ehdin räpsiä muutaman kuvan. Tuollahan pärjää jo melkein Lyyti-tädillekin.

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Unna ja Unnan häntä käsittelee tapahtunutta. Hyvä ettei tullut fyysisiä vaurioita kissaan. ;)

ella kirjoitti...

Sirpa & Kollo: Näin on. Ja henkinen järkytyskin taisi olla vain hetkellistä :)

Saara kirjoitti...

Hui kamala! Meilläkin keinuu toi alakerran puu huolestuttavaan malliin (erityisesti aamoksen alla, köh) täytyykin alkaa sitä lujittamaan näin ennaltaehkäisevästi. Hyvä että Unnalle ei käynyt mitään, tosin noin vikkelä neiti pelastuu varmasti monesta kiipelistä :)

ella kirjoitti...

Saara: Hieman se säikäytti. Kannattanee tosiaan varmistaa puut mahdollisimman tutisemattomiksi. Niin toki oli täälläkin yritetty tehdä, mutta tässä tapauksessa puusta murtui pölkkyjen väliin jäävä muovinen liitoskohta ilmeisesti juuri sopivasti kohdistetun voimakkaan ylösryntäyksen seurauksena.

tuutäti kirjoitti...

Lyyti-tädiltä terveisiä! Unenpöpperöisenä Lyyti lupasi antaa Tuutuselle oman kiipeilypuunsa, sillä saatuaan iltapäivällä pilkkikaloja ei Lyytistä ole kuin sohvalla selällään makoilijaksi.

ella kirjoitti...

Tuutäti: Voi Lyytiä! Kaikkea sitä tulee unissaan luvanneeksi! Ei Tuutusta lainkaan haittaisi, vaikka joutuisi käyttämään Lyytin entistä puuta.

Zepa kirjoitti...

Myyyyh :-( Huono puu jos vuoden ikäisenä menee rikki asiallisessa kissakäytössä!

ella kirjoitti...

Zepa: Joo-o. Liitoksen muovi mureni ohuemmista kohdista kuin voileipäkeksi. Alepuuhan tämä tietysti oli, eikä kuittia tietenkään ole todisteena ostosta, kun mitään takuuta ei ollut alunperinkään. Ilman lienee turha kysellä minkäänlaisten hyvitysten perään :/

Mindy kirjoitti...

Onneksi lohduttaja oli lähellä eikä puukaan enää hyökännyt onnettomuustutkijan kimppuun.

ella kirjoitti...

Mindy: Se taisikin olla onnettomuustutkijan suurin huoli, siillä puullahan oli jo aiempi rekisteri arvaamattomasta käytöksestä...

Heidi kirjoitti...

Voi mitä tapahtumia Unnalla! Onneksi katastrofista selvittiin nopeasti ja apu oli lähellä! :)



ella kirjoitti...

Heidi: Erityisen tyytyväisiä olemme, ettei mitään pahempaa vahinkoa tullut, eikä kukaan jäänyt puun alle :)