perjantai 7. lokakuuta 2011

Talvibasaari


Pienen kissan onneksi ihmisetkin ymmärtävät joskus hyvän päälle. Siispä Tuutusen talvibasaari on palannut. Mihin olisikaan parempi käpertyä kuin villaiseen jättihuopaan, jossa on vieläpä basaarinpidolle elintärkeät reunahapsut. Viltin yletöntä luttaamista ei ole tänä syksynä ilmennyt, joten Tuutti on saanut tutia pesässään myös kansalaisten poissaollessa.

Söpöys tarjouksessa. Saatavilla vain neljän kilon myyntieränä.

Aiheeseen liittyen valtakuntaan hankittiin hieman alle sadan sivun verran terveyttä ale-hintaan. Bruce Foglen Mikä kissaa vaivaa? -kirjan ensimmäinen puolikas sisältää käytännön neuvoja kissan terveydenhoitoon ja terveyden tilan tarkkailuun.


Toiminnallisimmasta päästä ovat ohjeet tekohengitykseen ja sydänhierontaan, mutta kirjassa on myös arkisempia neuvoja esimerkiksi korvatippojen laitosta ja ikenien värin määrittämisestä. Toinen osa keskittyy oirekaavioihin, jotka, kuten arvata saattaa, päättyvät usein pikalähtöön eläinlääkärille. Unnan mielestä ainakin 99% tilanteista olisi hoidettavissa silakalla.

12 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Hei!
Tota kirjan kannen kollia ei sit tuijotella yhtään pidempään kuin on pakko! Paras pistää kirja mamman kirjahyllyyn vaan.
*painuu käärimään fanijulistettaan postipakettiin*
RANSU

ella kirjoitti...

No ei tod! Oon keskittyny ihan charmikkaisiin rotumiehiin vaan enkä mihinkään tarjouskolleihin!

Terkuin Unna Tuutikki

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Unnan talvibasaarissa täytyy olla lämmintä. :)

ella kirjoitti...

Totta, syömään kipaisseen kissan jäljiltä basaaripaikka on usein aivan kuuma! :)

Naukulan Mamma kirjoitti...

Tuosta neljän kilon hurmauspaketista olisi kiinnostunut moni, vaan tokkopa lähtee :)

ella kirjoitti...

Neljään kiloon tiivistetty söpöys ei tosiaan ainakaan kansalaisten mielestä saa muuttaa eniten tarjoavalle :D

Furensic Evidence kirjoitti...

Ihana talvipesä Unnalla. Meidän pojatkin kuulema tahtoo tuollaisen!

Viivi kirjoitti...

Kelit alkavat olla sitä tasoa, että talvivarustus on syytä kaivaa esille...

Jenni kirjoitti...

Enkä mä olekaan kommentoinut jo tätä? Luulin, että olen. ;)

Cisu lähettää jälleen ihailevia terveisiä Unnalle. Unna on niin viisas ja ymmärtää hyvän päälle! Cisukin on alkanut viihtyä huopien yms. kätköissä ilmojen kylmettyä. Hän ryömii milloin mihinkin luolaan, niin että häntä on alettu kutsua mäyräkissaksi. Cisun tekisi melkein mieli tehdä Unnasta söpöystarjous, niin saisi vilttiinkaivautumiskaverin, Toto kun on enemmän koppa- ja laatikkokissoja.

ella kirjoitti...

Furensic Evidence: En ihmettele, sillä tuon viltin alle pesiytyy oikein mielellään ihminenkin kirjan lukuun :)

Viivi: Totta. Tuuli ulvoo ja ulkona on jatkuvasti koiran ilma. Onneksi vilttiin kääriytyneenä voi viettää kissanpäiviä :)

Jenni: Mäyräkissa! :D Unnan kanssa vilttiin kaivautuminen tosin saattaisi mennä painiksi Cisulta. Kissaneiti kun ei aina miellä kansalaisten varpaitakaan viltin kanssakäyttäjiksi, vaan viltissä piilottelevaksi saaliiksi...

Jenni kirjoitti...

Mäyräkissa tervehtii sohvalta viltin alta, emäntänsä jalkojen juuresta. Cisua ei kiinnosta yhtään ihmisten varpaiden kanssa painiminen, mutta Unnan tassujen kanssa voisi tietenkin olla toisin. ;)

ella kirjoitti...

Jenni: Luulen, että Unnaa ei pääasiassa kiinnosta viltin jakaminen ihmiskäyttäjien kesken ;) Kivat ja komeat kissapojat ovat varmasti asia erikseen.