lauantai 1. lokakuuta 2011

Kiitos Lulu, Lea ja Lotta!

Kiitokset tietenkin myös L-L:lle, joka tunnustuksen Unna Tuutikille sekä tätikissoille jätti.

Tunnustuksen saajan pitää:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Seuraa kahdeksan satunnaista asiaa Unnasta, Vapusta ja Lyytistä. Ohessa kuvia kauhean pienistä kissanpennuista kaikkien kissakuumeisten lukijoiden riemuksi.

1. Lyyti ja Vappu ovat saman ikäisiä, mutta eivät sukulaisia.
2. Lyyti on kotoisin Tervosta, Vappu Nilsiästä ja Unna Ruovedeltä.


3. Lyyti on ainoa kissani, jota olen käynyt itse hyvissä ajoin etukäteen valitsemassa.
4. Tätini "puhelinmöi" Vapun minulle ja toimitus tapahtui samana päivänä henkilökohtaisesti.


5. Unna on bongattu yliopiston ilmoitustaululta ja saapui "sähköpostimyyntinä" kotiinkuljetuksella. Kaikki Unnasta saamani tiedot niin hyväkuntoisuuden kuin arkajalkaisuudenkin osalta pitivät paikkansa.
6. Vapun mielilelu on pieni muovinen koristeomena, joka on peräisin kukka-asetelmasta.
7. Lyyti ahtaa itsensä mielellään pieniin tiloihin. Jos käpälät mahtuvat, mahtuu mielestään kissakin.

Bonzai-kissa.

8. Unnalla on toisinaan tapana pyytää ulos ja karata sitten sängyn alle, kun kansalaiset olisivat lähtövalmiina. Esimerkiksi juuri nyt.

Annamme tunnustuksen eteenpäin Ossulle ja Fuskulle, Kolmen kissan koplalle ja Karvahelvetin eläimistölle.

7 kommenttia:

Naukulan Mamma kirjoitti...

Siis se on Unna se Ruoveden leijona?! No niinpä tietysti! Onnea tunnustuksesta!

Saila kirjoitti...

Unna, Ruoveden leijona :-D Ihanat pentukuvat, aauuuuuuwwww....
Viimeiseen asiaan on pakko todeta, että Unna ilmeisesti tietää hyvinkin olevansa tyttö - on oikeus muuttaa mieltä aina, silmänräpäyksessä ja vaikka sata kertaa.

ella kirjoitti...

Naukulan Mamma: Kiitos! Ruoveden leijonapa hyvinkin, eikös se selviä jo ensimmäisen kuvan vaanivista pedon elkeistä :D

Saila: Juu, kyllä ne ovat olleet lutuisia mussukoita pentuina ja niin ovat vieläkin :) Viimeiseen kohtaan liittyen: Unna muutti mieltään vielä kerran ja ulkona olikin niin kivaa, ettei sisälle tehnyt mieli melkein ollenkaan!

Bemary kirjoitti...

Kiitos vaan tunnustuksesta tätäkin kautta! :p Täytyy raapustella tää juttu joku päivä itekin.

ella kirjoitti...

Bemary: Olkaapa hyvät vain :) Karvahelvetti on niin mukava blogi, että teki mieli heittää tunnustus välillä sinne päin, eikä aina niille samoille "vakiotunnustetuille."

Jenni kirjoitti...

Ruoveden leijona! Tämäpä oli uutinen. :)

Ei toi mielen muuttaminen ole tyttöjen erikoisoikeus, vaan kissojen tavanomaista toimintaa! Näin tuumaa ainakin Toto, jonka mielestä ulkoilurutiineihin kuuluu melkein aina h-hetkellä piiloutuminen.

ella kirjoitti...

Jenni: Niin, kenties asia onkin niin päin, että tytöt tapaavat olla mielenmuutoksissaan kissamaisia? :)