Tuumasta toimeen. Iloinen kissatonttu hääri toki projektin taiteellisena johtajana koko ajan.
Koska Unna Tuutikki on tunnetusti kissa, väriyhdistelmät ovat neidistä täysin samantekeviä. Sen vuoksi lahjanauha onkin paljon näppärämpää valita maun perusteella. Turha siis väittää, ettei violetti sovi punavihreän kanssa. Olettekos koskaan maistelleet niitä yhdessä?
Ensimmäinen paketti on tietenkin osoitettu Unnan mielitädille Vapulle. Blogia ahkerasti lukeneet tietävätkin, mitä kääröön kätkeytyy.
Toinen jouluisa paketti matkaa Pohjois-Karjalaan, lievästi sanottuna koko Itä-Suomen komeimmalle kollipoitsulle, punaraitaiselle kuningas Edwardille.
14 kommenttia:
Ohoh! Mäkin tykkään naruista hei! Meillä on yhteinen harrastus neiti Unna!
RANSU
Siis meillä on niiiin paljon yhteistä! Tykätään naruista ja höngitään kalaisasti ja molemmilla on villahousut <3
Terkuin Unna Tuutikki
Ihana pikkuapulainen <3 Tai no, asiantunteva työnjohtajahan hän on!
Meidän kissojen tutkimusten mukaan punainen lahjanaru on kaikkein maukkainta ;P
Unna on ahkera työnjohtaja - joulu lähestyy ja paketit täytyy saada nopeasti valmiiksi, pakettimateriaaleja unohtamatta. :)
Ihana kuvasarja! Aloituskuvan teksti on napakymppi, mitään muutahan tuossa ei olisikaan voinut lukea :) !
Kitinen: Työnjohto ottaa kyllä mielellään vastaan kaikki kehut niin projektiin kuin itseensäkin liittyen ;D
Naruvaihtoehtoina oli tällä kertaa valkoinen, pinkki, tummanpunainen ja violetti, joista vain violetti käpälöitiin tarkasteltavaksi ja pureskeltiin kippuralle. Kenties punainen nauha olisi sopiva makuyhdistelmä erivärisen tai -kuvioisen paketin kanssa?
Sirpa ja Kollo: Unnaa ei tosiaan ole tarvinnut kertaakaan käskeä näissä pakettihommissa auttamaan ja työtä valvomaan. Innokas osallistuminen on taattu, kun lattialla pyöritellään rapisevia papereita ja välkkyviä nauhoja!
Naukulan Mamma: Aloituskuva on tosiaan ennen paketointia näpätty ja teksti tuli silloin elävästi mieleeni, kun Unna levytteli keittiön lattialla ja päästeli välillä pieniä mäkättäviä naukaisuja :)
Mainio sarja. Eka kuvan kohdalla tekee mieli painaa naamansa tuohon valkoiseen masuun! Tomerasti Unna johtaa hommia.
Furensic Evidence: Kerrassaan ihastuttava pörrömasu se onkin! Unnakin ilmeisesti tiedostaa tämän, sillä sen verran taajaan neiti noin edustavasti kellottelee :)
Hitsi, en ole koskaan ajatellut makua valintakriteeriksi! Tänä vuonna taidankin maistella paperit ja narut ennen paketointia. ;D
Erikoista se ainakin olisi! :D Lahjapaperi tosin valittiin ehkä ennemmin tuoksun perusteella, mutta narua nakerreltiin antaumuksella.
Lyyti-täti tuolla mököttää jo. Valmistautuu perjantai-iltaan. Pyh. Vain emäntäkisu Vapulleko paketti? Tosin kummitätikisuilla alkaa olla kiire, sillä valtakunnassa ei ole tehty paketin pakettia. Ei edes ole väläytelty lahjanaruja. Saamatonta sakkia.
Tuutäti: Tuutti ja Lyyti muistanevat toisiaan jouluna lämpimällä turpasaunalla... ellei Feliway tee ihmeitä höyrypäille.
Kiire? Onhan kummitätikisuilla tässä vielä vaikka kuinka aikaa hypistellä nauhoja ja raadella lahjapapereita! Jätät vain töihin lähtiessä narut ja paperit lattialle, niin ihmeitä tapahtuu! :D
Kuka ihmeen "kuningas"? Häh. Onko tääl kaks kuningasta? Vai tuleeks se mulle? En asu Pohjois-Karjalassa, voit tiedustella uudelleen multa osoitetta niin tiedät laittaa oikeeseen osoitteeseen paketin.
Ja hei, noi narut on ihan parhainta kamaa. Mut EI sillon jos ne ANNETAAN. Vaan niitä pitää nöyhtää toisesta päästä salaa.
Vissiin sit Pohjois-Karjalan komeimmasta ja kuningaksesta on kyse, jos kerran sunkin osote on idässä päin. Edward on kuitenki ehkä sua astetta karskimpi, joten en jättäis pakettia laittamatta.
Lattialla olevasta kopasta siis nyysin tuon narun. Ottivat sen sit pois multa ja laittovat pakettiin. Ruojat.
Terkuin Unna Tuutikki
Lähetä kommentti