tiistai 4. maaliskuuta 2014

Joululahja tätikissoilta ylhäältä alas

Ylin taso on tuttu jo edellisestä tonttuilusta.

 Kuten jo jouluisesta tontunpieksämispostauksesta oli huomattavissa, Tuutusella on jälleen puu. Armaat tätikissat olivat ilmaisseet kansalaisilleen huolensa Tuutusen valtakunnan puuttomuuden puolesta ja laupeuttaan lahjoittivat omastaan. Niinpä jälkeen vähäisen insinöörinnän: kattoon asti käy Tuutusen tie! Uusi puu vaikuttaa entistä vakaammalta ja Tuutti puuhunsa kovin tyytyväiseltä.

Matkalla ylös on hyvä pysähtyä välitasolle mäiskimään alas ylimmälle tasolle pesiytyneet hiiret ja tontut.

Alimman oleilutason suosion syyt eivät liene kenellekään epäselviä.

Jopa pöntössä on piipahdeltu houkuttelematta, vaikkei se ihan suosikkipaikka olekaan.

12 kommenttia:

Myrsky ja Minna kirjoitti...

Erittäin tyytyväiseltä Tuutikki näyttääkin!

AnnaS kirjoitti...

Mistä armaita tätikissoja voi tilata? Puu näyttää tosi hienolta ja itse Tuutikki kauniilta ♥. T: Sulo ja Robert

Harrastaako Unna myös kahvakuulailua? Tontunpieksemäpostaus saa ihan uudenlaista pontta kahvakuulailevasta kissasta :D

ella kirjoitti...

Myrsky ja Minna: Ex-puuhun verrattuna suosio on huikea (päivittäinen) ja hämmästyttävästi myös raapiminen on keskittynyt viime aikoina puun tolppiin. Olemme tyytyväisiä joukolla!

Sulo ja Robert: Armaiden tätikissojen sattuminen lähipiiriin lienee täyttä onnenkauppaa. Täytyy vain toivoa. Unna-neiti kiittää kehuista <3

AnnaS: Mikäs kissa se sellainen olisi, joka ei kolme kertaa itsensä painoisella kuulalla huitelisi? Kuulat ovat aika hyviä apuja kiipeilypuiden alatasojen vakauttamisessa. Ei puu tutise, vaikka vähän kynsisikin :)

Me Like kirjoitti...

Selvästi hyvä hankinta. Ja sopuhintainen =)

ella kirjoitti...

Me Like: Ja tämähän on siis palvellut jo tätikissojen valtakunnassa hyvän tovin :) Toivon mukaan kestää vielä täälläkin remuta.

Harmaa kirjoitti...

ilo nähdä kuviasi! Varsinkin kun oot niin tyytyväinen ja reipas, tätipuussasi. Sun kahvakuulaharrastus tuli vähän yllätyksenä, toisaalt naiset yllättää aina. Vähän. ne on toisenlaisii. Pusu, Unna!

ella kirjoitti...

Harmaa: No siis varmaan aktiivisena joogatirehtöörinä ymmärrät, ettei ihmiset yksinään osaa. Kahvakuulaliikkeistä mun suosikki on heilautus. Sehän siis tarkottaa sitä, et kun heilautetaan, niin juoksen heilauttajan jalkojen välistä salamana ja katon miten paljon se hyppää. Kehittää ihmisen tasapainoa ja kuulanpysäytysnopeutta kans.

Terkuin Unna Tuutikki

Mamma N kirjoitti...

Kyllä on Unna ollut kiltti viimeisellä vierailullaan kun tuommoisen hienon lahjan on tätikissoilta saanut!

ella kirjoitti...

Mamma N: Kyllä joulureissu sujui varsin esimerkillisesti :) Tosin ehkä tätikissat vain varmistelivat, ettei Unnan tarvitsisi heti takaisin tulla esim. kynsiään terottamaan... Palaa ne käämit joskus vähemmästäkin.

Heidi kirjoitti...

Unna on ollut onnekas, kun on saanut noin hienon puun! :)

tuutäti kirjoitti...

Jopas on mukava nähdä, että suuresta puusta on iloa joka päivälle!

ella kirjoitti...

Heidi: Kyllä! Ja aika onnelliseltakin neiti vaikuttaa puussa revitellessään.

Tuutäti: Ei jää käyttämättä täälläkään! Parempaa paikkaa kansalaisten vahtimiseen saa hakea.