sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Juhannuksen sukuloinnit

Kuulen paistien liikkeet sammalikossa.

Kansalainen vietti juhannuksensa kissapitoisesti, mutta rauhallisesti, joten kukaan seurueesta ei päätynyt tilastoihin. Vappu yritti parhaansa mukaan huolehtia juhlaväen muonituksesta, mutta tällä kertaa ei yksikään pikkujyrsijä päätynyt kissojen pitopöytään.


Lyyti keskittyi mökillä juhannustaikoihin ja kaunistautumiseen ilmeisesti juhannusheilat mielessään. Akuliina sen sijaan sai jopa hätistellä kosijoita kimpustaan, sinivalkoinen suomineito kun on.

Aku-neiti juhannustaikoja pohtimassa.

Valeriaanahiiri sai kyytiä.

Saku-pantteri teki miehen työn ja hoiti juhannuksen päihdeosuuden tötsyttelemällä antaumuksellisesti valeriaanahiirtä. Lisäksi Sakari otti vastaan tarjotun hellyyden asiaan kuuluvalla jäyhyydellä.

Jo riittää haliminen!

6 kommenttia:

tuutäti kirjoitti...

Tätikissojen kotimatka mustikanvarpuisilta tantereilta sujui naukumatta. Kotona olikin sitten ahven- ja haukiaterian jälkeen Lyytin taas mukava köllähtää nukkumaan. Vapulla velvollisuudet kutsuivat ja se kävi sateesta huolimatta istumassa lempikivellään useaan otteeseen. Nyt, illan jo hämärtyessä, kiipeilypuusta voi lasin läpi tuijottaa pihalle saapunutta naapurin kollia. Vapun juhannusheilako se siellä ojan varressa vahtii myyriä?

Saila kirjoitti...

Ihana Sakutassu ♥ Ja suloisia karvanaamoja muutenkin, Aku-neiti hienoine värityksineen erityisesti säväytti! Lyytin kauneudenhoito-operaatio näyttää varsin tehokkaalta, kai noilla taivutuksilla itse kukin pysyisi nuorekkaan vetreänä vuosikymmenestä toiseen.

Myrsky ja Minna kirjoitti...

Aivan valloittavia kissasukulaisia! Ja aivan ihana tuo Saku. Taitaa olla perusmiehiä: ei suotta puhu eikä pussaa...

L-L kirjoitti...

Te onnekkaat kun kissasukulointi vielä onnistuu. Meillä tulee iso ja ärjyvä riita jos edes yritetään hieroa sopua sukulaiskissojen kanssa.

Aku-neiti vaikuttaa vallan ihastuttavalta kissalta. Saammeko tietää jotain muutakin tästä mysteerisestä kaunottaresta?

Mamma N kirjoitti...

Lisää kissoja! Varsin komea sukulaiskaarti Unnalla :)

ella kirjoitti...

Tuutäti: Siinäpä sitä kesäillan idylliä jo onkin! :)

Saila: Arvelinkin, että materiaali on panttereiden ja kahvipapuvarpaiden faniklubille sopivaa :) Miten lieneekään siunaantunut lähipiiriin näin runsaasti tällaisia söpöttäriä ja komistuksia!

Myrsky: Kiitos kehuista! Näin on. Ei Saku turhaan lepertele, mutta kun sitten puskee, puskee kerralla niin että muksahtaa :D

L-L: Juu, onnistuuhan se. Majapaikkojen välillä on matkaa noin kilometrin verran, mikä saattaa vaikuttaa positiivisesti sukuloinnin sujumiseen ;)

Aku on ihastuttava, pyöreä ja tukevatassuinen. Somaa savolaista maatiaiskantaa, kuten komea Sakukin. Huomasin juuri, että samoja sukulaisia olin esitellyt viime juhannuksenakin: http://unnatuutikki.blogspot.fi/2011/06/pantteri-ja-pulla.html

Naukulan Mamma: Brothers in all but blood, vai liekö sitäkään. Kissojen monimuotoisuutta on silti aina mukavaa ihastella :)