keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Koira-asiaa

Kuten tunnettua, tätilän vartiointiliikkeeseen kuuluu myös kelpo annos hönttiä lihasvoimaa, jota edustaa 8 kuukautta vanha Otto-koira. Kovinkaan tehokkaasta vahdista ei toistaiseksi ole kyse, sillä jos tunkeilija ei ole hirvi, ottaa Otto sen vastaan häntä onnellisesti vispaten. Tosin niin voisi käydä hirvenkin tapauksessa, vaikkakin haukun kanssa. Tämä sopii tätilän väelle varsin hyvin.

Kissoihin Otto suhtautuu loputtomalla uteliaisuudella ja ystävällisellä innokkuudella siitäkin huolimatta, että Lyyti on kyllä useamman kerran takonut Otto-pojalle päähän kissojen etikettiä. Valjasteleva Tuutti vaikutti Otosta joka tapauksessa varsin lystikkäältä kaverilta.

"Juu, kuule pysy siellä vaan... Haastat niin kovaa, et hyvin kuuluu tänneki asti!"

Unnakin lähestyi outoa kaveria häntä pystyssä ja kiinnostuneena, mutta peruutti hieman, kun tyyppi kävi liian tuttavalliseksi. Varsinaista pelkoa ei kisukatti osoittanut, eikä yrittänyt tapaamisesta poistuakaan. Tapahtuman jälkeen molemmat osapuolet saivat palkkioksi hienosta käytöksestään raksuja.

Otto luottaa villahousuihin kesät talvet.

4 kommenttia:

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Unnalla on reipas suhtautuminen Ottoon ja häntäkin komeasti kaarella. :) Suloiset Unna ja Otto!

ella kirjoitti...

Itsekin katselin, että samanlainen hännänasento Unnalla on mm. sellaisissa valokuvissa, joissa neiti on sieppaamassa silakkaa. Ei koiran tapaaminen voinut siis kovin kamalaa olla ;D

Naukulan Mamma kirjoitti...

Otto ilmeisesti näyttää viimeisessä kuvassa millä kielellä olisi Unnaa lipaissut jos olisi lähemmäksi päässyt :D Koiraa kohti oltiin kyllä menossa komeasti!

ella kirjoitti...

Kovasti olisi Otto halunnut kisusta kaverin. Ikävää vain, etteivät kisut ole erityisen otettuja koirapojan suosionosoituksista :D