14.6. Maissinjyvät levitettynä kostealle mullalle.
14.6. Lähempi kuva kostutetusta viljelmästä.
17.6. Jyvät ovat alkaneet itää.
19.6. Kelmeä viljelmä itää jo selkeästi.Kaikessa yksinkertaisuudessaan ohjeet kuuluvat seuraavasti:
1. Ripotellaan kerros maissinjyviä (suolaamattomia, paistamattomia, kuivattuja) huolellisesti kostutettuun multaan. Hyvinkin köyhä multa käy, eikä lannoittaakaan tarvitse.
2. Ei peitetä kannella saati kelmulla, koska jyvät homehtuvat herkästi. Kuivumista pelkäävät voivat taputella päälle hieman multaa, joka sekin kostutetaan.
3. Unohdetaan tiskipöydälle. Kostutetaan vesilorauksella, jos multa näyttää kuivalta. Ei kostuteta, jos kipossa on outoja hahtuvia.
Jatkamalla kolmosvaihetta riittävän pitkään on ainakin tässä valtakunnassa aina saatu lopulta maissi itämään. Itse ehdin kastella viljelmää vesilorauksella kahdesti ennen piippojen ilmestymistä. Kastelun jatkaminen myös itämisen jälkeen lisää maissin elinikää.
Näitä ruukullisia ajatellen itämispaikka olisi saanut olla valoisampi ja lämpimämpi, jotta itäminen olisi ollut tehokkaampaa ja kelmeän vinolta haamumaissilta vältytty. Viimeisen kuvan jälkeen hoksasin nostaa maissit valoisalle ikkunalle hieman vihertymään päiväksi ennen varsinaista tarjoilua.
Omia viljelysvinkkejä voi mieluusti jakaa kommenteissa.
15 kommenttia:
Ha-haa, tää dummy kiittää :) Unohdin asian kokonaan ja laitoin vasta vähän aikaa sitten maissin tulemaan, saa nähdä miten onnistuu. Jos ei onnistu, tulen vaikenemaan siitä ikuisesti.
Hih, onnea viljelmälle! Jopa hämärässä kodinhoitohuoneessa iti ihan tyydyttävästi, joten vika on jo jyvissä, jos mitään ei kaikesta huolimatta ilmesty :D
Ensimmäisen kerran kun me saimme tämän popcorni vinkin emme kyllä olleet uskoa korviamme. Tai siis Wilma ja Helmi kyllä tiesivät todennäköisesti totuuden. Mamma vaan oli vähän vähäuskoinen. Mutta kyllä toimii!
Minullekaan ei aikana ennen kissabloggailua ollut tullut mieleenkään idättää maissia :D Kaikkea sitä oppiikin!
Meillä ei enää idätetä ruohoa kissoille kun on se oksuongelma, mutta itelleen voi ihminen idättää silti - saahan sitä leikellä mukaan pirtelöihin jne. ikinä oo pikkasen lisää vihreää pahaa tehnyt.
Laitetaan siis jyvät ensin yön yli vesitilkkaan pullistumaan. Sieltä ne levitellään tasaisesti kostutetun multakerroksen päälle, ja peitetään mullalla ohuesti. Päällimmäisen mullan voi kostuttaa myös.
Parissa päivässä mullasta alkaa punkea vihreää, ja hiukan alle viikossa viljelmä on valmis. Olen antanut lisää vettä kerran kasvukaudella, se on riittänyt.
Meillä on kasvatusastiana laakea savivati, jossa on hyvät reiät pohjassa. Vesi ei jää lillumaan vaan menee alustalle, josta se tyhjennetään heti.
Meillä on kasvatettu samaan tyyliin myös ohraa, vehnää ym. mitä kukka- ja eläinkaupat on tarjonneet. Tosin, minä peittelen siemenet kevyesti mullalla, sillä Anni tuppaa nykimään heinää jolloin päällä oleva multa estää koko heinän lentämisen siemenineen lattialle. :) Liotan myös puolet popparista yön yli vedessä, purkkiin laitan siis sekä liotettuja, että kovia. Näin saan kahta kasvusatsia jolloin syötävää riittää pidempään. Jos vielä kikkailemaan lähdetään niin liotan puolet viljaseoksesta ja poppareista ja puolet laitan kovina, näin saan jopa neljää eri tahtiin kasvavaa syötävää. :D (Viljaseos on päivän nopeampi kun poppari.)
Zepa: Syökö ihminen maissia vai muuta heinää? Täällä ei ole omaan käyttöön hoksattu koskaan kasvattaa muuta kuin herneenversoja ja idätettykin tylsästi vain mungpapua ja sinimailasta.
Sea: Mielenkiintoista, meillä tuo multahomma on nimittäin just toisinpäin: jos peittelen maissin, juuret ovat jotenkin huonommin kiinni ja itämisen nostama päällismulta lentää myös pitkin mantuja. Ehkä tässä on multakohtaisia eroja?
Kiintoisa myös tuo "monitahtisen" purtavan viljely. Mutkikkaampaa alkuun, mutta varmasti kannattavaa pitemmän päälle.
Kuinka teillä on maltettu odottaa maissin kasvamista?
Sea, nerokasta. Oikeesti. Miksen oo tajunnut?! Äh.
Ella, kyl mie ajattelin, että kun vehnänoraasta tehdään mehuja ja vaikka mitä, niin samahan se on, saksiiko smoothieen kauraa, ohraa vai vehnää. Vihreää kotimaista viljakasvia ne on kaikki. Käyn hakemassa Ruohonjuuresta luomusiemeniä idätettäväksi, mitä niillä milloinkin on.
Viivi: Hämmentävän hyvin. Maissiruukut olivat "tätikissojen huoneessa" tiskipöydällä koko ajan, eikä yksikään kissa niihin kajonnut. Vasta, kun nostin ruukut tarjolle saapuivat maissilehmät laitumelleen. Varmasti tilanne olisi toinen, jos itämässä olisi ollut jotain, mihin kissojen ei toivota kajoavan :D
Zepa: Juu, lienee varmaan melko sama, mitä noista ruokiinsa saksii, kunhan on peittaamatonta niin kuin kissallekin kasvattaessa. Hyvä idea kaiken kaikkiaan, joten pitää tuota itsekin testailla.
Aika jännä! Musta tuntuu et ne siemenet takertuu paremmin multaan jos päällekin ripottelee vähän. :D (Luulenpa ettei sillä ole väliä, me vaan luullaan, että on. ;) Eri tahtiin kasvavat saa hyvin kun edellisenä iltana lykkää vesilasiin siemeniä ja seuraavana päivänä tyrkkää kaikki multaa. :) Se lasi siinä pöydällä vähän niin kun myös muistuttaa, että olisi pistettävä heinää tulemaan. :D
Sea: Maissin sielunelämä on minulle kyllä täysi mysteeri. Olen mm. onnistunut idättämään samanaikaisesti sekä liotetun että liottamattoman maissin (testasin kumpi kasvaa nopeammin), ja tällä kertaa maissi kasvoi toisessa ruukussa paljon hitaammin kuin toisessa, vaikka molempien itämisolot olivat muuten samat. Ei minusta viherpeukaloa saisi tekemälläkään :D
Totta, siemenillä on ihan oma elämä, oli kyse sitten maissista tai kukista... :D
Tätä on pakko kokeilla =) Toivottavasti maistuu myös kissoille!
Onnea kokeiluun! Meillä tämä on ainakin kestosuosikki :)
Lähetä kommentti