perjantai 25. helmikuuta 2011

Omavaraisuus aurinkoläikissä


Lupaustensa mukaisesti Unna Tuutikki Penninraha on ryhtynyt hyödyntämään valtakunnan haltuun siunaantuneita aurinkoläikkävarantoja mahdollisimman monipuolisesti. Kellimistä on tosin sattunut vain satunnaisesti, eikä tapahtumasta ole toistaiseksi saatavilla kuvatodisteita.

Kelpo metsästäjä loikkaa saaliinsa perässä vaikka yli lammaslauman.

Kissan valokuvaaminen aurinkoisessa asunnossa käy vaikeammaksi, kun kissa seuraa seinille kameran linssistä heijastuvia valotäpliä. Kansalaisten ei siis auta muu kuin tuottaa astetta kiinnostavampia kilpailevia aurinkoläiskiä kuvattavan ihmeteltäviksi.

Vuorossa voimistelutunneilta tuttu x-hyppy.

Valoisassa asunnossa heikkoparistoinen laser ei ole lelu eikä mikään, mutta pienellä peilillä tai rannekellon lasilla saa jo ihmeesti liikettä kissaan. Tuuttia ei ainakaan tunnu haittaavan, että peilistä heijastuva valoläikkä muutta seinällä välillä muotoaankin, liekö pikemminkin kiinnostusta lisäävä tekijä. Valo ei ole toistaiseksi jäänyt kiinni, joten gastronomian tohtori Tuutusen makuarvio kyseisestä saaliista viivästyy. Valon arvellaan kuitenkin maistuvan punapistemäiseltä lämpimin betonisin sävyin.

13 kommenttia:

Katjusha kirjoitti...

Tuo se on kissasta hauskaa! Lelujen ei tosiaan tarvitse olla kummoisia, melkeempä se niin on että ne halvimmat leikit on parhaita!
Ihanaa!

ella kirjoitti...

Kissa osaa suhtautua ympäristöönsä uteliaisuudella, jolloin mikä tahansa voi olla maailman paras leikki :)

Saila kirjoitti...

Tuutunen demonstroi sanontaa "kiivetä seinille" :-D Taitaa tytöllä olla imukupit vakiovarusteena kun noin hyvin pysyy seinässä?

ella kirjoitti...

Seuraa NiksiTuutti: Seinillä ja ikkunoissa kiipeilyä varten tulee ensin sipaista käpälät kissan syljellä, jolloin pito on taattu! Ikkunanpesijäkin kiittää söpöistä kuvioista :)

Mindy kirjoitti...

Suloinen Tuutunen, jolla häntä hassusti sojottaa voimisteluasennossa. Ei ole meille asti vielä moiset aurinkoläikät yltäneet - niitä odotellessa.

Naukulan Mamma kirjoitti...

:D Aivan mieletöntä! :D Ja vielä NiksiTuutti kaupanpäälle, kyllä meitä nyt hemmotellaan :D !

ella kirjoitti...

Mindy: Nämä ovat meillekin ensimmäisiä aurinkoläikkiä, sillä edellinen asunto oli niin pimeä, ettei sinne paistanut edes kesällä. Eivätköhän ne aurinkoläikät vielä teillekin ennätä! :)

Naukulan Mamma: Tuutti tietää, että uskollisia lukijoita ja kommentoijia on toisinaan muistettava ja huomioitava erityisesti ;D

Tansku kirjoitti...

Huomiota herättävästi Tuutti näyttää tekevänkin,oikein kunnon haara hyppy asentoon:D,kyllä tyttö osaa♥..

ella kirjoitti...

Tansku: Vauhtia riittää! Hyvä, jos kamera pysyy perässä :)

Jolindha kirjoitti...

Voi ihana! Meillä on ollut vähän rauhallisemmat kuviot toistaiseksi, vaikka Niiskutin vähän moittiikin maailmassa tällä hetkellä vallitsevaa koomaa. :D

Ja sitten, miulla on teille jotain tuolla miun blogissa... ;)

ella kirjoitti...

Jolindha: Kiitos tiedosta, täytyypä käydä blogia kurkkaamassa! :)

Unna on hieman rauhoittunut leikki-innossaan, eikä enää nykyisellään vaadi "häiriköimällä" huomiota iltaisin. Tämä on suuri helpotus esim. tenttiin lukiessa, vaikka mielellänihän minä kattia leikitän ja tiedän, että yksinäiselle sisäkissalle virikkeet ovat tärkeitä.

Onni kirjoitti...

TÖRKEEN laadukasta kuvamatskuu! Eiks sulla heilu aatuutilullaa ku kiipeilet seinillä?
Meillä heiluis. Siis en tiiä varsinaisesti mikä se aatuutilullaa on, mut voi verrata vaik luutaan, suihkepulloon tai kimeeseen ääneeseen. Eli verrattain epämukava keissi.

ella kirjoitti...

Onni: Kiipeen imukuppitassuilla, nii ei käy seinille kuinkaa! Ja lisäks ne on betonia, ni ei paljo tunnu mun pikkukäpälät niis. Se aatuutilullaa hyökkää tommosen äänen muodossa kyl aina, kun koetan kiivetä nahkatuolissa. Silti aina koetan, jos ei se tuliskaan.

Terkuin Unna Tuutikki